Moi! Oon kohta 15v tyttö ja mulla on paha emetofobia (sairaalloinen oksentamisen pelko). Oon saanut jo useampia paniikkikohtauksia koulussa liittyen pelkooni. En tiedä mistä kaikki on lähtöisin, mutta se rajoittaa elämääni suuresti. En koe että haluaisin mennä juttelemaan asiasta kuraattorin enkä vanhempieni kanssa, en ole semmoista tyyppiä. Kohtauksissa itken, tärisen ja vapisen, sydämeni hakkaa, hengitys on melkein mahdotonta, sormia pistelee, päähäni sattuu, pahimmat skenaariot ja ajatukset rullaa ja rullaa päässä, vanhat traumat tulevat vahvasti mieleen ja aiheuttavat lisää ahdistusta. Olen haaveillut sairaanhoitajan tai lääkärin työstä pitkään, mutta en pysty enää ajatella sitä pelkoni takia. Pelottaa ajatus myös mahdollisista omista lapsista tulevaisuudessa, jos he sairastuvat. Ajattelin, että kirjotan julkisesti, jos vaikka joku saisi vertaistukea mitä minäkin tarvitsisin. En silti tiedä mitä teen?
-
-
Hei nimimerkki Heikko,
Kiitos viestistäsi. Olet rohkea, kun kirjoitat asiasta julkisesti. Emetofobiassa, tai fobioissa yleensäkään, ei ole mitään hävettävää tai salailtavaa. Salailu voi itseasiassa vain pahentaa ongelmaa. Fobioiden synty ei yleensä ole ihmisen omissa käsissä, mutta niistä eroon pääsemisen avaimet ovat.
Duodecim Terveyskirjaston verkkosivulla kerrotaan, että emetofobian itsehoidossa ymmärryksen lisääminen on avainsana. Viestistäsi voi päätellä, että oletkin jo ottanut asioista selvää, koska osaat nimetä pelkosi. Kerrot, että et tiedä, mistä fobiasi on lähtöisin. Joskus yhtä syytä ei olekaan, mutta toisinaan syyn selvittäminen voi auttaa pääsemään fobiasta eroon. Tässä pari linkkiä lisätiedon äärelle:
Perustietoa peloista. (mielenterveystalo.fi)
Fobiat voivat hallita elämää. (mieli.fi)Kerrot, että haaveilet sairaanhoitajan tai lääkärin ammatista. Sinun ei tarvitse luopua haaveistasi, sillä fobioista voi päästä eroon. Haaveet voivat toimia myös kannustimena fobioiden itsehoitoon. Löydät yleisluontoisia itsehoito-ohjeita yllä olevista linkeistä. Kerrot myös, että fobiaasi liittyy paniikkikohtauksia. Myös paniikkia voi hoitaa itse, esimerkiksi Mielenterveystalon paniikin omahoito-ohjelman avulla.
Fobioiden kohdalla kirjoitetaan paljon itsehoidosta, mutta yksin ei kuitenkaan tarvitse pärjätä. Kerrot, että et haluaisi jutella pelosta kenenkään kanssa. Kannustan sinua kuitenkin tekemään niin. Oikea henkilö, jolle kertoa pelostasi, on koulunne terveydenhoitaja. Hän osaa ohjata sinut tarvittaessa lääkärin juttusille. Fobiasi selvästi haittaa arkeasi, joten ei kannata jäädä selviytymään yksin. Pyydä apua!
Voit halutessasi kirjoittaa pelostasi myös Nuortennetti.fi-sivun keskustelupalstalle. Keskustelupalstalla on julkaistu useita nuorten viestejä, joissa etsitään vertaistukea omaan pulmaan. Palstalta löytyy keskustelua myös peloista, tosin ei juuri emetofobiasta.
Toivon sinulle aurinkoista kevättä ja voimia pelon karistamiseen harteiltasi!
-