Nuoret pelaavat puistossa jalkapalloa

Hyvinvointi ja terveys

Fyysinen terveys ja terveelliset elämäntavat antavat hyvän pohjan hyvinvoinnille. Riittävä uni ja lepo, monipuolinen ruokavalio sekä liikunta ja mielekkäät harrastukset pitävät mielen ja kehon kestävänä. Silloin elämän vastoinkäymiset, stressi, matala mieliala ja masennus eivät tunnu niin ylitsepääsemättömiltä. 

Terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimalla voi varmistaa, että voimia ja mielenkiintoa riittää koulunkäyntiin tai työntekoon,  ihmissuhteisiin, harrastuksiin ja muihin elämän osa-alueisiin. Elämäntavat omaksutaan jo lapsuudessa ja nuoruudessa kotona. Pienillä päivittäisillä valinnoilla omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa jo paljon. Koskaan ei ole liian myöhäistä korjata tai muuttaa omia elämäntapojaan ja tottumuksia.

Lue tarkempaa tietoa:

Itsetunto ja minäkuva

Itsetunto ja minäkuva rakentuvat lapsuudessa ja muuttuvat koko elämän ajan.

Itsetunto on jokaisen henkilökohtainen käsitys ja kokemus itsestä. Positiiviset kokemukset, onnistumiset sekä kehut ja arvostus läheisiltä vahvistavat ja kehittävät hyvää itsetuntoa.

Jatkuva omien virheiden arvosteleminen ja itsensä soimaaminen heikentävät itsetuntoa sekä omaa käsitystä itsestä. Itsensä kehuminen ja hyvistä asioista kiittäminen nostavat mielialaa ja itsetuntoa.

Huonolla itsetunnolla perustellaan usein toisen käytöstä. ”Se on vain kateellinen, koska sillä on niin huono itsetunto.” Kenenkään itsetunto ei ole kuitenkaan lähtökohtaisesti huono, vaan se voi olla alhainen.

Mitä itsetunto on?

Itsetuntoon vaikuttaa se, kuinka huonoihin kokemuksiin suhtautuu

Alhainen itsetunto voi johtua esimerkiksi epäonnistumisen kokemuksista ihmissuhteissa ja vähäisestä arvostuksesta itseä kohtaan. Huonot kokemukset eivät automaattisesti muovaa itsetuntoa, vaan itsetuntoon vaikuttaa se, kuinka huonoihin kokemuksiin suhtautuu.

Jos huonot kokemukset ottaa oppimisen kokemuksena ja niiden kautta voi kokea kasvavansa ihmisenä, itsetunto vahvistuu. Jos taas huonoja kokemuksia jää murehtimaan ja niistä syyllistää vain itseä, itsetunto voi saada kolauksen ja alentua.

Minäkuva on ihmisen oma käsitys itsestä, ja siitä millainen ihminen on

Minäkuva on myös käsitys omasta itsestä ja suhteesta ympäröivään maailmaan. Minäkuva kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan elämäntilanteiden mukaan.

Jokaisella on oma käsitys itsestä koululaisena, työntekijänä, perheenjäsenenä ja joukkuetoverina. Osa hyvää minäkuvaa on myös oman käytöksen ja toiminnan asianmukainen vaihtelu ympäristön mukaan. Työpaikalla palaverissa tai koulun oppitunnilla käyttäydytään eri tavalla kuin viikonloppuna kavereiden kanssa.

Kielteinen minäkuva pelkää epäonnistumista

Kielteinen minäkuva saa ihmisen välttelemään uusien asioiden kokeilemista epäonnistumisen pelossa eikä hän halua kokeilla uusia asioita tai harrastuksia. Myönteinen minäkuva mahdollistaa elämässä uusien asioiden yrittämisen, kun epäonnistumisia ei pelkää niin paljon.

Myönteinen minäkuva saa ihmisen ymmärtämään, että epäonnistumiset eivät johdu omasta huonoudesta. Hän näkee ne tilaisuuksina oppia itsestään uutta ja kehittää taitojaan.

Alhaista itsetuntoa ja kielteistä minäkuvaa pystyy kohottamaan

Itsetunnon sekä minäkuvan kohottaminen ja kehittäminen eivät tapahdu yhdessä yössä. Ihmisellä on tapana uskoa asioita, joita hän kuulee tarpeeksi usein. Jos sinulla on ollut tapana etsiä itsestäsi virheitä ja moittia niitä, ei yksi ajateltu tai ääneen sanottu kehu sitä korjaa. Kehu siis itseäsi ja tee asioita, joissa saat onnistumisen kokemuksia.

Näin kehität ja vahvistat itsetuntoa ja minäkuvaa:

  • Tee asioita, joista sinulle tulee hyvä mieli ja kiva olo.
  • Keskity parhaisiin puoliisi ja korosta niitä. Huomioi kauniit silmät tai näyttävä hymy, älä yhtä hetkellistä finniä. Jokaisessa ihmisessä on paljon hyvää!
  • Vietä aikaasi ihmisten kanssa, joiden seurasta sinulle tulee hyvä olo. Hyvä ystävä tahtoo ja tekee toiselle hyvää.
  • Kysy läheisiltäsi, mistä he pitävät sinussa ja mitkä ovat heidän mielestään sinun hyviä puoliasi. Usko heidän sanomisiaan, äläkä vähättele niitä.
  • Kehu toista ihmistä joka päivä, se ei maksa mitään. Kaveri, joka osaa kannustaa toisia, on aito ja arvokas ystävä.
  • Laadi lista omista hyvistä puolistasi, niin ulkonäöstä kuin luonteestakin. Laita lista esille vaikka vaatekaapin oveen ja lue se joka päivä. Listan voi tehdä myös yhdessä kaverin kanssa.
  • Muistele onnistumisiasi ja hetkiä, joissa olit itsestäsi ylpeä.
  • Muista, ettei kukaan voi olla paras kaikessa. Kaikilla on omat hyvät puolensa ja vahvuutensa. Erilaisuus on rikkaus.

Mielen hyvinvointi

Elämä on mielekästä, kun mieli voi hyvin.

Fyysisen terveyden lisäksi on tärkeää huolehtia myös psyykkisestä terveydestä, eli mielen hyvinvoinnista. Mielen hyvinvointiin kuuluu esimerkiksi kokemus siitä, että oma elämä on mielekästä ja mukavaa. Mielen hyvinvointiin sisältyy lisäksi jaksaminen, tunteiden sopiva hallinta sekä innokkuus ja kiinnostuneisuus omaan elämään ja muihin ihmisiin. Mieleltään hyvinvoiva ihminen jaksaa opiskella tai käydä töissä, harrastaa, olla ihmissuhteissa sekä nauttia vapaa-ajastaan.

Mielen hyvinvointi

Itsetunto ja minäkuva

Itsetunto ja minäkuva vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämänhallintaan, stressinsietokykyyn, tunteisiin ja myös mielialan vaihteluun. Myönteinen minäkuva saa katsomaan muitakin asioita myönteisesti, eivätkä haasteet vaikuta läheskään niin vaikeilta. Kielteinen minäkuva saa välttelemään uusia asioita ja epäonnistuminen on asia jota pelätään. Myönteinen minäkuva auttaa näkemään epäonnistumisen tilaisuutena oppia ja kehittyä.

Millainen on hyvä itsetunto?

Matala mieliala ja masennus

Jos alakuloisuus ei hellitä, ikävät ajatukset painavat jatkuvasti mieltä ja tuntuu, ettei jaksa suoriutua päivittäisistä askareista, kannattaa kääntyä terveysalan ammattilaisen puoleen.

Surullinen mieliala ja alakuloisuus ovat luonnollisia reaktioita ikäviin tapahtumiin ja kokemuksiin. Omista tunteista ja murheista on tärkeää jutella jonkun kanssa, koska yksin murehtiminen ei yleensä ratkaise tai paranna tilannetta. Luotettava ulkopuolinen kuuntelija näkee tilanteen usein selkeämmin ja voi tarjota neuvoja ja tukea.

Alkoholi tai päihteet eivät ole hyvä tapa hoitaa omaa mielialaa. Useimmat päihteet vain pahentavat oloa viimeistään seuraavana päivänä.

Stressi

Stressaantuessa kokee, ettei arkea pysty hallitsemaan eikä suoriutumaan siitä tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti. Stressin kokemukseen vaikuttaa se,  kuinka paineita aiheuttavia tilanteita ja asioita osaa käsitellä. Stressiä voi oppia käsittelemään ja hallitsemaan.

Stressiä tulee helposti kiireestä, koulu- tai työongelmista, perhesuhteiden vaikeuksista, ikävästä elinympäristöstä ja suurista äkillisistä elämänmuutoksista.

Lyhytaikainen stressi ei ole vaarallista, ja se voi jopa parantaa haasteista suoriutumista. Jos kuitenkin stressiä ei pysty hallitsemaan, kannattaa asiasta kertoa ystävälle, vanhemmille, lähipiirille tai terveydenhuollon henkilölle.

Tavallisimpia stressin henkisiä oireita:

  • Jännittyneisyys
  • Itkuisuus
  • Aggressio
  • Ärtymys
  • Levottomuus
  • Muistiongelmat
  • Unihäiriöt
  • Vaikeus tehdä päätöksiä

Tavallisimpia stressin fyysisiä oireita:

  • Päänsärky tai muut kehon kivut
  • Huimaus
  • Sydämentykytys
  • Vatsavaivat
  • Tihentynyt virtsaamistarve
  • Hikoilu
  • Flunssakierre
  • Selkävaivat

Hyviä keinoja stressin taltuttamiseen:

  • Huolehdi riittävästä unensaannista
  • Syö hyvin ja monipuolisesti
  • Harrasta liikuntaa ja ulkoile tarpeeksi
  • Keskity olennaiseen ja hoida tehtäviä ja asioita yksitellen
  • Keskity niihin asioihin, joihin voit oikeasti vaikuttaa
  • Puutu mahdollisuuksien mukaan epäkohtiin ja asioihin, joita voit muuttaa
  • Varaa aikaa mielekkääseen tekemiseen ja rentoutumiseen
  • Tee asioita, jotka tuovat sinulle hyvän mielen
  • Kerro tarvittaessa huolistasi jollekin
  • Tarkkaile päihteidenkäyttöäsi
  • Hoida ja pidä yllä ihmissuhteitasi
  • Muista, että voit itse lisätä positiivisuutta ja hyvää mieltä elämääsi tekemällä hyviä asioita muille
  • Muista huumorin ja naurun tärkeys

Elämänhallinta auttaa selviämään vastoinkäymisistä, stressistä ja kiireestä.

Elämänhallinta on henkisiä voimavaroja, taitoa sopeutua muutoksiin, uskoa omiin kykyihinsä ja kykyä nähdä elämä mielekkäänä. Elämänhallinta on tunne siitä, että itse ohjaa elämänsä kulkua ja pystyy vaikuttamaan itseään koskeviin päätöksiin mahdollisimman hyvin.

Mielekäs arki

Koko elämää ja kaikkia päätöksiä ei voi hallita täysin

Hyvä elämänhallinta tarkoittaa, että terveys, mieliala, elämäntavat, ihmissuhteet sekä käsitys omasta itsestä ovat suurin piirtein tasapainossa. Elämä on täynnä yllätyksiä, eivätkä kaikki suunnitelmat aina toteudu. Yllätyksiin ja suunnitelmien muutoksiin on kuitenkin helpompi suhtautua, kun kokee pystyvänsä tekemään valintoja ja päätöksiä.

Elämänhallinta kehittyy koko ajan ja saa isomman roolin täysi-ikäisyyden myötä

Lapsuudessa ja nuoruudessa vanhemmat ovat vastuussa lapsensa hyvinvoinnista ja elinolosuhteista, joten heillä on oikeus tehdä lapsen tai nuoren puolesta tärkeitä päätöksiä. Kun elää osana perhettä, kaikkiin päätöksiin, kuten asuinpaikkakuntaan tai koulun sijaintiin, ei voi itse vaikuttaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että oma elämänhallinta olisi huonoa.

Elämää ei pidä suorittaa muiden toiveiden mukaisesti

Omaan kokemukseen elämänhallinnasta vaikuttaa se, miten itse suhtautuu elämään ja kaikkiin sen myllerryksiin. Joskus on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa elämänasennettaan, eli suhtautumistaan muutoksiin ja omaan elämäänsä.

Itselle merkityksellisiä ja tärkeitä asioita pitää vaalia. On tärkeää, että oppii erottamaan omia tarpeitaan ja toivomuksiaan muiden vaatimuksista. Omaa elämää kannattaa elää juuri sillä tavalla, kuin se itsestä tuntuu oikealta.

Kaikki tunteet ovat tärkeitä, eikä niitä kannata yrittää tukahduttaa.

Kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Tunteita tulee ja menee. Tunteet vaikuttavat mielialaan, käytökseen ja oloon. Erilaiset tunteet voivat nousta pintaan yllättäen ja päivän aikana ehtii kokea monen monta erilaista tunnetta. Kaikki tunteet ovat sallittuja, eikä ole olemassa vääriä tunteita.

Tunteita on hyvä oppia tunnistamaan ja käsittelemään, jotta ne eivät hallitse elämää

Tunteiden käsittelyssä paras apu on usein puhuminen. Vaikeneminen, mököttäminen tai asioiden vatvominen harvoin ratkaisevat mitään. Hyvistä ja huonoista tunteista kannattaa puhua.

Puhumalla oma olo voi keventyä ja keskustelukumppanilta voi saada uusia näkökulmia asioihin. Parhaimman tavan käsitellä tunteitaan voi löytää vain kokeilemalla erilaisia keinoja. Tunteita voi purkaa ja käsitellä esimerkiksi puhumalla, urheilemalla, musiikin tai kuvataiteen keinoin.

Tunnetaidot

Tunne on eri asia kuin teko

Usein omaa toimintaa perustellaan tunteiden kautta. ”Sanoin rumasti ja huusin, koska olin tosi vihainen.” Riitatilanteissa on normaalia olla vihainen ja kiukkuinen, mutta vahvat tunteet eivät oikeuta tekoja, esimerkiksi toisen haukkumista.

Ennen vaikean asian tai riidan käsittelyä olisi hyvä purkaa itse tunteitaan, vaikka käymällä ulkoilemassa. Toiselle osapuolelle on myös hyvä kertoa tästä, ettei hän luule käytöstä mököttämiseksi. Tunteita kannattaa pyrkiä käsittelemään, ettei tee tunnepuuskan vallassa asioita, joita katuu myöhemmin.

Tunteita opitaan tunnistamaan ja käsittelemään koko elämän ajan

Mitä paremmin itse tunnistaa omia tunteitaan ja oppii käsittelemään niitä, sitä paremmin voi. Tunteita käsiteltäessä on tärkeää pysähtyä ja miettiä, mikä saa minut tuntemaan näin.

Miten voisin järkevällä tavalla ilmaista tunteitani loukkaamatta toista? Mihin voisin hyvällä tavalla purkaa tunteitani? Tunne on aina tunne. Järki ja teot ovat eri asia. Kun tunteitaan käsittelee, pystyy myös paremmin hallitsemaan tekojaan.

Liikunta

Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia.

Liikunta virkistää, parantaa jaksamista ja unta, tehostaa oppimista, auttaa painonhallinnassa sekä ehkäisee sairauksia ja loukkaantumisia.

Liikuntasuosituksen mukaan nuorten kannattaa liikkua 1,5 tuntia päivässä. Liikuntaharrastus pari kertaa viikossa ei vielä takaa suosituksen täyttymistä. Lisäksi tarvitaan myös arkiliikuntaa.

Päivittäisen liikunnan voi kerätä kokoon pienistä palasista

Päivittäistä liikuntaa voi lisätä pienillä valinnoilla. Kävele tai pyöräile kouluun ja harrastuksiin mahdollisuuksien mukaan ja käytä portaita hissin sijasta. Myös kotityöt, kuten talon imurointi, on hyvää hyötyliikuntaa.

Jokainen vähintään 10 minuutin pituinen liikuntajakso kerryttää päivittäistä liikuntasaldoa. Liikunnassa on muistettava kohtuus ja rankkojen treenipäivien jälkeen on tärkeää pitää lepopäivä, jolloin ei tee kovaa treeniä.

Liikunnassa on hyvä muistaa säännöllisyys ja monipuolisuus

Säännöllisyyttä on se, että liikutaan joka päivä jollakin tavalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että sairaana ei saa harrastaa liikuntaa. Monipuolisuudella tarkoitetaan erilaisten liikuntamuotojen vaihtelua. Yksipuolinen liikunta voi johtaa kehon epätasapainoiseen kehitykseen tai altistaa helpommin urheiluvammoille tai -venähdyksille.

On tärkeää harrastaa kestävyysliikuntaa, kuten pitkiä kävely- ja ulkoilulenkkejä. Samoin on tärkeää harjoittaa nopeutta ja voimaa sekä notkeutta.

Omaa kehoa kannattaa pitää kunnossa myös tekemällä lihashuoltoa. Lihashuoltoa ovat esimerkiksi venyttely, jooga, ja tarvittaessa hierojalla käynti. Kun liikunta on riittävän monipuolista ja tasapainoista, se ei kuormita kehoa liikaa ja sitä on myös mukava harrastaa kyllästymättä.

On tärkeää liikkua itselleen mieleisillä tavoilla

Kaikkien ei tarvitse harrastaa samoja muotilajeja tai tehdä samanlaisia treenejä. Tärkeintä on löytää itselleen sopiva ja innostava liikuntamuoto. Oman mieluisan liikuntatavan löytäminen ei välttämättä käy hetkessä, joten kannattaa rohkeasti kokeilla eri lajeja.

Jotkut ovat yksilöliikkujia, toiset taas haluavat liikkua joukkueessa tai porukassa. Uuden lajin kanssa ei kannata luovuttaa liian nopeasti, sillä vie aikaa tottua ja opetella uuteen liikuntamuotoon.

Runsas liikunta ei välttämättä tuota hyvinvointia

Liikunnan lisäksi on pidettävä huolta monipuolisesta ravinnosta ja riittävästä levosta. Liikunnasta palautumiseen tarvitaan energiaa, ja palautuminen tapahtuu levon aikana. Liikunnan, ravinnon ja levon välinen tasapaino on tärkeää kunnon kehittymiseksi ja jaksamisen varmistamiseksi. Palautuminen ehkäisee ylikuormittumista ja liikuntavammoja.

Millainen on hyvä ruokavalio?

Minkälainen lepo riittää?

Ravinto

Terveellinen ja monipuolinen ravinto parantaa hyvinvointia ja jaksamista.

Ruokailussa kannattaa noudattaa säännöllistä rytmiä. Aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala on yksi esimerkki säännöllisestä ruokailurytmistä. Aterioiden sopiva väli on noin 2–4 tuntia. Säännöllisessä ruokailurytmissä verensokeri ei pääse laskemaan liian alas ja elimistö saa tasaisesti energiaa.

Aterioita ei kannata jättää väliin, sillä syömättömyys laskee verensokeria ja voi aiheuttaa esimerkiksi ärtymystä, huimausta, keskittymisvaikeuksia ja palelemista.

Jos nälkä yllättää ennen seuraavaa ateriaa, kannattaa nauttia pieni välipala. Välipala voi olla esimerkiksi rahkaa, hedelmiä, kasviksia tai pähkinöitä. Säännöllisellä ruokailulla ja terveellisillä välipaloilla vatsa tottuu säännölliseen ruokailuun, toimii paremmin ja käyttää saadun ruuan kehon ylläpitoon ja vireystilaan eikä varastoi sitä kehoon rasvaksi.

Keho saa kaiken tarvitsemansa monipuolisesta ruokavaliosta

Monipuolisessa ruokavaliossa on sopiva määrä kasviksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, viljatuotteita, lihaa, kalaa ja maitotuotteita. Pimeään talviaikaan voi olla hyvä syödä vitamiinilisiä. D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan kaikille. Hyviä neuvoja vitamiinilisistä saa esimerkiksi apteekin tai luontaistuotekauppojen työntekijöiltä.

Lautanen on hyvä täyttää yleisen lautasmallin mukaan. Puolet lautasesta on salaattia ja tuoreita tai höyrytettyjä kasviksia, neljäsosa on lihaa tai kalaa tai muuta proteiinia ja neljäsosa perunaa, täysjyväriisiä tai -pastaa. Lautasta ei kannata täyttää pelkästään proteiinilla ja lisäkkeillä, vaan salaatille ja kasviksille pitäisi olla tilaa puolet lautasesta.

Syömisen jälkeen on hyvä odottaa noin kymmenen minuuttia ennen kuin hakee lisää ruokaa, koska kylläisyyden tunne tulee pienellä viiveellä. Jos urheilee tai treenaa kovasti, on tärkeää huolehtia riittävästä ravinnonsaannista.

Kasvisruokavaliota noudattavien on tärkeää huolehtia, että saa kaikki tarvittavat ravintoaineet

Kasvisruokavalion tärkeitä proteiininlähteitä ovat esimerkiksi soija, pavut sekä pähkinät. Terveellisestä ja riittävästä kasvisruokavaliosta kannattaa keskustella terveydenhoitajan tai muun asiantuntijan kanssa.

Kohtuullinen herkuttelu ei lihota

Kerran viikossa tai harvemmin tapahtuva kohtuullinen herkuttelu ei ole haitaksi terveydelle, jos ruokavalio on monipuolinen ja riittävä. Elimistö ei tarvitse herkkuja ja makeaa toimiakseen. Usein toistuva herkuttelu voi lihottaa ja olla haitallista terveydelle suoraan ja välillisesti.

Mistä makeanhimo johtuu?

Makeanhimo voi tulla, jos energiaa ei saa ravinnosta tarpeeksi. Säännöllinen ateriarytmi, riittävät ateriat ja sopivat välipalat pitävät makeanhimon poissa. Jano voi tuntua joskus makeanhimona. Riittävä veden juominen voi auttaa pitämään makean nälän poissa.

Hyviä vinkkejä herkuttelun lopettamiseen tai vähentämiseen:

  • Syö aterioilla itsesi kylläiseksi ja muista syödä riittävästi kasviksia.
  • Pidä herkkupäivä esimerkiksi kerran viikossa, älä herkuttele päivittäin.
  • Kun herkkuhimo iskee, keksi itsellesi muuta tekemistä. Käy vaikka kävelyllä.
  • Muista juoda tarpeeksi vettä, jano voi tuntua herkkuhimona.
  • Kun herkuttelet, älä ahmi. Tunnustele oloasi ja lopeta, kun olet kylläinen. Herkut kyllä odottavat kaapissa tai kaupassa.
  • Mieti itsellesi jokin terveellinen herkku, kuten hedelmät, rahka tai marjat, jota varaat kaappiin herkuttelua varten.
  • Kun herkuttelet, keskity syömiseen, eri makuihin ja hajuihin. Videoita, sarjoja tai elokuvia katsoessa herkkuja uppoaa helposti enemmän kuin edes tekee oikeasti mieli.
  • Herkuttelu on helppo perustella itselleen sillä, että ”ansaitsen herkutella, koska tänään oli raskas päivä”.  Perusteluja alkaa keksiä itselleen pian joka päivä.
  • Ole armollinen itsellesi! Pieni herkuttelu silloin tällöin ei ole haitaksi.

Syömishäiriöt

Syömishäiriö vääristää ihmisen minäkuvaa.

Jos koko elämä ja ajatukset pyörivät vain syömisen tai syömättömyyden ympärillä, on kyse sairaudesta. Syömishäiriöön sairastunut ei näe itseään samalla tavalla kuin muut.

Syömishäiriöisen minäkuva on usein vääristynyt. Hän saattaa pitää itseään hyvin lihavana, vaikka se ei olisi totta. Usein syömishäiriöön liittyy tarve hallita elämää kehon kautta. Painon ja syömisen kontrolloiminen antaa elämään hallinnan tunteen.

Lue lisää ravinnosta

Syömishäiriö on pitkäkestoinen ja hengenvaarallinen sairaus

Vaikka ulospäin näkyvät oireet loppuisivat, mielen korjaaminen kestää kauan. Sairastuneelle on annettava aikaa parantua rauhassa, jotta hän ei myöhemmin sairastuisi uudelleen. Vaikka paranemisennuste on hyvä, kyseessä on silti hengenvaarallinen sairaus. Viisi prosenttia pitkäkestoista anoreksiaa sairastaneista menehtyy sairauden aiheuttamiin seurauksiin.

Syömishäiriöt voivat aiheuttaa kehossa peruuttamattomia muutoksia esimerkiksi hampaille, luustolle ja ruokatorvelle. Koko keho kärsii hivenaineiden ja vitamiinien puutteesta, joiden seurauksena myös iho, hiukset ja kynnet haurastuvat ja voivat huonosti. Pituuskasvu ja muu kehitys saattavat pysähtyä, ja tytöillä jäädä kuukautiset pois.

Lue lisää tytön kehosta ja murrosiästä

Valtaosa sairastuneista on kuitenkin joko normaali- tai ylipainoisia

Syömishäiriöt ovat melko yleisiä. Noin 90 prosenttia sairastuneista on naisia ja tyttöjä, mutta miesten ja poikien osuus on kasvussa. Yleinen harhaluulo on, että syömishäiriöinen on aina selvästi alipainoinen.

Yleisimmät syömishäiriön muodot ovat anoreksia ja bulimia. Anoreksiasta kärsivä välttelee syömistä ja säännöstelee sitä sekä on lisännyt urheilua merkittävästi. Bulimiaa sairastava saa ahmimiskohtauksia, joita usein seuraa valtava syyllisyys, ruuan oksentaminen, paastoaminen tai ulostuslääkkeiden käyttö.

Myös muunlaisia syömishäiriöitä on olemassa. Syömishäiriötä sairastava osaa usein piilotella tekemisiään hyvin, eikä lähipiiri välttämättä aavista mitään.

Syömishäiriö ei synny hetkessä

Aluksi saattaa jopa vaikuttaa, että syömishäiriöinen on entistä terveempi, reippaampi ja urheilullisempi. Hän on ihailtavasti lisännyt liikuntaa ja valitsee mieluummin salaatin kuin hampurilaisaterian.

Syömishäiriö tiukentaa otettaan ihmisestä pikkuhiljaa, ja muiden ihailu vain ruokkii sitä. Oireet pahenevat hiljalleen. Pian aterioita jätetään yhä useammin väliin ja liikuntamäärät lisääntyvät päivä kerrallaan.

Lue lisää liikunnasta

Mainokset ja viihdemaailman kauneusihanteet vääristävät käsityksiä terveestä ihmisestä

Oman ulkonäön hyväksyminen voi olla haastava prosessi, sillä vertaamme herkästi itseämme toisiin. Jokaisen vartalo on kuitenkin yksilöllinen, sillä perintötekijät määräävät suurilta osin ulkonäkömme.

Jos epäilet läheiselläsi syömishäiriötä, lähesty asiaa mahdollisimman hienovaraisesti

Sairastunutta ei voi käskeä lopettamaan oireilua, vaan hän tarvitsee lähes aina ammattiapua. Syömishäiriöstä toipuminen vaatii yleensä aina ulkopuolisen tukea, sillä syömishäiriöinen näkee itsensä terveenä ja hyvinvoivana, vaikka olisi kuihduttamassa itsensä hengiltä. Tilanteen kanssa ei pidä jäädä yksin.

Ulkonäkö

Jokainen ihminen pohtii ajoittain omaa ulkonäköään.

Erityisesti murrosiässä keho ja ulkonäkö saattavat vaivata mieltä hyvinkin usein. Näyttääkö tämä paita hyvältä? Pitäisikö laittaa lisää meikkiä, ja mikä ihmeen näppy on tullut naamaan? Kehtaanko hymyillä, kun minulla on tällaiset hampaat? Oman ulkonäön pohtiminen ja siitä huolehtiminen ovat normaali osa jokaisen arkea.

Mikä on normaalia?

Eri näköisiä ja eri tyyliin pukeutuvia naisia

Kuvitus: Jenni Alasimi

Lue lisää murrosiästä

Jokaisella on oma tyylinsä

Omaa persoonaa ja ajatusmaailmaa halutaan usein viestiä ulospäin ulkonäöllä, kuten pukeutumisella ja hiustyyleillä. Nuoruudessa omaa tyyliä usein vasta etsitään. Erilaiset tyylikokeilut ovat osa nuoruutta.

Muotivirtaukset ja median esimerkit muokkaavat usein tyyliä. Muotivillitykset tulevat ja menevät hyvinkin nopeasti. Kaikkien ei tarvitse kuitenkaan näyttää samalta, vaan jokainen voi pukeutua itselleen sopivalla tavalla.

Eri näköisiä ja eri tyyliin pukeutuneista nuoria miehiä

Kuvitus: Jenni Alasimi

Ihmissuhteet, kaveripiiri, netti ja sosiaalinen media voivat luoda ulkonäköpaineita

Mainokset, tv-ohjelmat ja sosiaalisen median kuvat ovat pullollaan kauneusihanteita ja malleja siitä, millaiselta kuuluisi näyttää. Nämä mallit eivät vastaa todellisuutta. Täydellistä tai yhtä oikeanlaista mallia ei ole olemassakaan. Jokainen saa näyttää sellaiselta kuin itse haluaa ja tuoda omaa persoonallisuuttaan esille itselle hyvältä tuntuvalla tavalla.

Oikea ja todellinen ystävyys ei muodostu ulkonäön varaan

Todelliset ja aidot kaverit eivät välitä ulkonäöstäsi. Toisen ulkonäön tai vaatetuksen pilkkaaminen tai arvostelu ei ole koskaan järkevää käytöstä.

Pakonomainen, jatkuva murehtiminen ulkonäöstä ja esimerkiksi omasta painosta voi kertoa vakavammista ongelmista. Jos oma ulkonäkö mietityttää ja ahdistaa koko ajan, olisi tärkeä kääntää ajatukset omiin hyviin puoliin.

Mikä minussa on parasta? Mistä pidän, mitä harrastan, mikä tekee elämästäni mielekästä? Omien hyvien puolien löytäminen ja vahvistaminen luovat elämään sellaista hyvinvointia ja tasapainoa, jota ei pelkällä ulkonäöllä voi saavuttaa. Sisäinen hyvinvointi ja onnellisuus näkyy myös ulospäin.

Ihmisessä on paljon muutakin kuin pelkkä ulkonäkö

Ihmisen tärkein osa muodostuu omista kokemuksista, arvoista, ajatuksista, haaveista, harrastuksista, ihmissuhteista ja tunteista. Ulkonäkö ei näytä kaikkea ihmisestä. Vaikka ulkonäöllä ja vaatteilla voi viestittää asioita, ne eivät saisi olla ainoa kriteeri, jolla toista ihmistä tai itseään arvioi.

Hyödyllisiä linkkejä

Uni ja lepo

Unen aikana elimistö ja aivot toipuvat päivän rasituksista.

Unen aikana tapahtuu myös oppimista. Päivän aikana opitut asiat siirtyvät lyhytmuistista pysyväismuistiin. Riittävien yöunien jälkeen uuden oppiminen on helpompaa, mieliala virkeämpi ja keho levännyt.

Unentarve on yksilöllistä

Lapsilla ja nuorilla unentarve on suuri, vähintään 9 tuntia yössä. Kasvava keho ja aivot tarvitsevat paljon unta. Aikuiset tarvitsevat unta keskimäärin 7–8 tuntia. Aikuisten unentarve vaihtelee. Jotkut pärjäävät kuuden tunnin yöunilla, toiset tarvitsevat vähintään yhdeksän tuntia tunteakseen itsensä virkeäksi.

Ennen nukkumaanmenoa ei kannata harrastaa raskasta liikuntaa tai muuta vireystasoa nostavaa toimintaa. Tietokoneet, televisiot ja älylaitteet aktivoivat aivoja ja olo voi tuntua ylivireältä, vaikka keho olisi jo levon tarpeessa.

Epäsäännöllinen unirytmi ja jatkuva unenpuute aiheuttavat levottomuutta, ärtyneisyyttä ja ovat terveysriski esimerkiksi sydämelle ja verenkiertoelimistölle.

Pitkittynyt univaje ja valvominen vaikuttavat keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen

Vuorokauden valvominen vastaa jopa yhden promillen humalatilaa. Esimerkiksi autolla ajamista kannattaa välttää väsyneenä ja varsinkin aamuyön tunteina, kun ihminen nukahtaa herkimmin.

Tilapäiset univaikeudet ovat yleisiä, eikä niistä tarvitse huolestua. Univaikeuksia on esimerkiksi huono unensaanti illalla, toistuva heräily yön aikana tai nukahtamisen vaikeus yöllä heräilyn jälkeen. Unettomuutta ja univaikeuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi kouluun tai ihmissuhteisiin liittyvä stressi ja huolet.

Pitkäkestoisina univaikeudet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti terveyteen ja elämänlaatuun, joten niihin kannattaa puuttua ajoissa.

Hyvää unta haittaavia asioita ovat:

  • valoisuus
  • liian korkea huonelämpötila
  • nälkä
  • raskas ateria ennen nukkumaanmenoa
  • rankka fyysinen rasitus ennen nukkumaanmenoa
  • huono sänky, patja tai tyyny
  • jotkin lääkkeet
  • alkoholi
  • masentuneisuus
  • ahdistuneisuus
  • jännittäminen

Riippuvuudet

Digipeliriippuvuus

Osalle pelaajista pelit aiheuttavat eritasoisia haittoja kuten päänsärkyä, niska- ja hartiavaivoja, univaikeuksia, arjen hallinnan heikentymistä ja pelimaailman ulkopuolisen elämän kaventumista. Suurin osa haitoista on lieviä ja ohimeneviä. Lievemmät haitat ovat useimmiten ratkaistavissa yksinkertaisesti, kuten peliajan vähentämisellä, säännöllisillä tauoilla, paremmalla ergonomialla tai valaistuksella.

Pelaamista voidaan pitää ongelmallisena, jos se alkaa vaikuttaa kielteisesti henkilön elämään; ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin tai terveyteen. Ongelmallista pelaaminen on esimerkiksi silloin, kun pelaajalla ei ole pelien ohella muita mielenkiinnon kohteita tai kun yhdessäolo muiden ihmisten kanssa korvataan pelaamisella. Ongelmallinen pelaaminen voi heikentää myös tulevaisuuden mahdollisuuksia, esimerkiksi jos opiskelu on vaarassa keskeytyä liiallisen pelaamisen takia. Apua pelaamisen hallintaan on saatavilla ja sitä kannattaa hakea.

Myös ikäkehitykselle sopimattomista sisällöistä voi tulla haittoja, kuten pelkoja, uniongelmia tai vaikka pelistä opittu kiroilu. Pelien ikärajat on asetettu lasten ja nuorten suojelemiseksi heille haitallisiksi arvioiduilta sisällöiltä ja niitä tulee noudattaa. Kehitystasoon sopivien pelien valitseminen ja peliajan rajaaminen ehkäisevät ongelmien syntymistä.

Rahapeliriippuvuus

Rahapelaaminen on jännittävää ja hauskaa vapaa-ajan viihdettä. Suurimmalla osalla pelaaminen pysyy hyvin hanskassa. Kenellä tahansa rahapelaaminen voi kuitenkin joskus riistäytyä hallinnasta – rahaa tai aikaa pelaamiseen tuleekin käytettyä enemmän, kuin oli tarkoitus. 

Mitä enemmän pelaa, sitä todennäköisemmin pelaamisesta aiheutuu haittoja. Sillä on väliä, mitä pelejä ja kuinka usein pelaa. Korkean riskin rahapelejä ovat raha-automaatit, urheiluvedonlyönti, kasinopelit ja verkkorahapelit.

On hyvä pysähtyä välillä miettimään, mitkä ovat ne asiat ja keinot, jotka minua itseäni parhaiten auttavat pitämään pään kylmänä ja pelaamisen kohtuullisena. Pelihaittojen ehkäisy tapahtuu pitkälti arjen pienissä valinnoissa. 

Tässä muutamia vinkkejä, jotka voivat auttaa oman pelaamisen hallinnassa:

  • Mieti, miksi pelaat. Pelaa huvin vuoksi, älä rikastuaksesi.
  • Opettele pelien toimintalogiikkaa.
  • Päätä ennalta, paljonko käytät rahaa pelaamiseen ja pysy päätöksessä.
  • Muistuta itseäsi siitä, että pelaaminen maksaa, häviäminen kuuluu rahapelaamiseen.
  • Pidä taukoja, ne auttavat sinua toimimaan järkevästi.
  • Jos pelaaminen ei tunnu mukavalta, lopettaminen on vaihtoehto. Apua on saatavilla.

Jos yrität salata pelaamisesi tai valehtelet läheisillesi pelaamisestasi, on syytä huolestua. Pelaaminen voi tulla hyvin kalliiksi. Jos sinulla on toistuvia ja epäonnistuneita yrityksiä vähentää tai lopettaa pelaaminen, apua on saatavilla.

Nettiriippuvuus

Netti voi olla hyödyksi monella tapaa: löydät nopeasti tietoa ja voit tuoda omia ajatuksiasi julki. Kun netin käytöstä tulee pakonomaista ja hallitsematonta, se voi tarkoittaa riippuvuutta. Asiaan voi liittyä myös syyllisyyden tunteita: netissä vietetty aika on pois opiskeluilta, kavereilta tai liikkumiselta. Jos kärsit esimerkiksi päänsärystä ja olet ärtynyt, pysähdy miettimään, voivatko nämä johtua siitä, että käytät liikaa aikaa netissä.

Erilaiset keskusteluryhmät, somekanavat ja pelit voivat viedä huomaamatta useita tunteja päivästä niin, että jopa syöminen jää väliin. Silloin on hyvä pysähtyä. Se, mikä aiheuttaa riippuvuutta, on netin sisältö, esimerkiksi nettipelit, pornosivut, videot ja somejulkaisujen seuraaminen. Nettiystävät saattavat korvata todelliset ystäväsi ja perheen, jolloin voi olla aika rajoittaa netissä viettämääsi aikaa.

Nettiriippuvuus voi vaikuttaa nopeasti yöuneen. Aivosi tarvitsevat riittävästi lepoa, jotta pysyt toimintakykyisenä ja opit uutta. Netinkäyttöä voit rajoittaa tietoisesti sulkemalla tai hiljentämällä laitteet nukkumaan mennessä. Nettiriippuvuudesta on mahdollista irrottautua. Se vaatii päättäväisyyttä ja rutiinien muuttamista. Aina se ei onnistu yksin, ja silloin kannattaa hakea apua.

Aiheeseen liittyen muualla sivustolla

Oliko tämä sivu hyödyllinen?

1 = Ei lainkaan hyödyllinen, 5 = erittäin hyödyllinen