Mies skeittaa skeittiparkissa.

Hyvinvointi ja terveys

Fyysinen terveys ja terveelliset elämäntavat antavat hyvän pohjan hyvinvoinnille. Riittävä uni ja lepo, monipuolinen ruokavalio sekä liikunta ja mielekkäät harrastukset pitävät mielen ja kehon kestävänä. Kun pidät huolta itsestäsi, elämän vastoinkäymiset, stressi ja matala mieliala eivät tunnu niin ylitsepääsemättömiltä. 

Terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimalla voit varmistaa, että voimia ja mielenkiintoa riittää koulunkäyntiin tai työntekoon,  ihmissuhteisiin, harrastuksiin ja muihin elämän osa-alueisiin. Elämäntavat omaksutaan jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Jokainen voi kuitenkin halutessaan muokata elämäntapojaan. Omaan hyvinvointiin voit vaikuttaa pienillä päivittäisillä valinnoilla jo paljon. Koskaan ei ole liian myöhäistä korjata tai muuttaa omia elämäntapojaan ja tottumuksiaan.

Voit etsiä erilaisia hyvinvointia tukevia palveluita Löydä oma palvelusi -osiosta.

Päivitetty 9.10.2023

Lue tarkempaa tietoa:

Itsetunto ja minäkuva

Itsetunto ja minäkuva rakentuvat lapsuudessa ja muuttuvat koko elämän ajan.

Itsetunto on arvostusta ja hyväksyntää omaa itseä kohtaan. Positiiviset kokemukset, onnistumiset sekä kehut ja arvostus läheisiltä vahvistavat ja kehittävät hyvää itsetuntoa. Lempeä puhe itselle, itsensä kehuminen ja hyvistä asioista kiittäminen nostavat itsetuntoa ja mielialaa. Kun taas toistuva omien virheiden arvosteleminen ja itsensä soimaaminen heikentävät itsetuntoa sekä käsitystä omasta itsestä.

Huonolla itsetunnolla perustellaan usein toisen käytöstä. ”Se on vain kateellinen, koska sillä on niin huono itsetunto.” Kenenkään itsetunto ei ole kuitenkaan lähtökohtaisesti huono, vaan se voi olla alhainen.

Katso alta video itsetunnosta. Voit katsoa videon Mitä itsetunto on? myös YouTubessa tästä linkistä (Youtube).

Mitä itsetunto on?

Itsetuntoon vaikuttaa se, kuinka suhtaudut huonoihin kokemuksiin

Alhainen itsetunto voi johtua esimerkiksi epäonnistumisen kokemuksista ihmissuhteissa ja vähäisestä arvostuksesta itseä kohtaan. Huonot kokemukset eivät automaattisesti muovaa itsetuntoa, vaan itsetuntoon vaikuttaa se, kuinka huonoihin kokemuksiin itse suhtautuu.

Jos huonoihin kokemuksiin suhtautuu oppimisen kokemuksena ja niiden kautta kokee kasvavansa ihmisenä, itsetunto vahvistuu. Jos taas huonoja kokemuksia jää murehtimaan ja niistä syyllistää itseään, itsetunto voi saada kolauksen ja alentua.

Minäkuva on ihmisen oma käsitys itsestä, ja siitä millainen on

Minäkuva on jokaisen henkilökohtainen käsitys ja kokemus itsestä ja suhteesta ympäröivään maailmaan. Minäkuva rakentuu turvallisissa ja luotettavissa ihmissuhteissa pitkän ajan kuluessa. Se myös kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan elämäntilanteiden mukaan.

Jokaisella on käsitys itsestään koululaisena, työntekijänä, perheenjäsenenä tai esimerkiksi joukkuetoverina. Osa positiivista minäkuvaa on myös oman käytöksen ja toiminnan asianmukainen vaihtelu tilanteen tai ympäristön mukaan. Esimerkiksi työpaikalla palaverissa tai koulun oppitunnilla käyttäydytään eri tavalla kuin viikonloppuna kavereiden kanssa.

Kielteinen minäkuva ja pelko epäonnistumisesta

Kielteinen minäkuva saa ihmisen välttelemään uusien asioiden kokeilemista epäonnistumisen pelossa. Hän suhtautuu varauksella uusiin asioihin ja tilanteisiin, eikä välttämättä uskalla tavoitella haluamiaan asioita. Myönteinen minäkuva mahdollistaa elämässä uusien asioiden yrittämisen, kun epäonnistumisia ei pelkää niin paljon. Epäonnistumiset voi nähdä tilaisuuksina oppia itsestä uutta ja kehittää taitoja.

Alhaista itsetuntoa ja kielteistä minäkuvaa voi kohottaa

Itsetunnon sekä minäkuvan kohottaminen ja kehittäminen eivät tapahdu yhdessä yössä. Ihmisellä on tapana uskoa asioita, joita hän kuulee tarpeeksi usein. Jos sinulla on ollut tapana etsiä itsestäsi virheitä ja moittia niitä, voisit yrittää muuttaa suhtautumistasi itseesi lempeämmäksi. Kehu itseäsi ja tee asioita, joissa saat onnistumisen kokemuksia.

Näin kehität ja vahvistat itsetuntoa ja minäkuvaa:

  • Tee asioita, joista sinulle tulee hyvä mieli ja kiva olo.
  • Keskity parhaisiin puoliisi ja korosta niitä. Huomioi kauniit silmät tai näyttävä hymy, älä yhtä hetkellistä finniä. Jokaisessa ihmisessä on paljon hyvää!
  • Vietä aikaasi ihmisten kanssa, joiden seurassa sinulle tulee hyvä olo. Hyvä ystävä tahtoo ja tekee toiselle hyvää.
  • Kysy läheisiltäsi, mistä he pitävät sinussa ja mitkä ovat heidän mielestään sinun hyviä puoliasi. Usko heidän sanomisiaan, äläkä vähättele niitä.
  • Kehu toista ihmistä joka päivä, se ei maksa mitään. Kaveri, joka osaa kannustaa toisia, on aito ja arvokas ystävä.
  • Laadi lista omista hyvistä puolistasi, niin ulkonäöstä kuin luonteestakin. Laita lista esille vaikka vaatekaapin oveen ja lue se joka päivä. Listan voi tehdä myös yhdessä kaverin kanssa.
  • Muistele onnistumisiasi ja hetkiä, joissa olit itsestäsi ylpeä.
  • Muista, ettei kukaan voi olla paras kaikessa. Kaikilla on omat hyvät puolensa ja vahvuutensa. Erilaisuus on rikkaus.

Päivitetty 9.10.2023

Mielen hyvinvointi

Elämä on mielekästä, kun mieli voi hyvin.

Fyysisen terveyden lisäksi on tärkeää huolehtia myös psyykkisestä terveydestä, eli mielen hyvinvoinnista. Mielen hyvinvointiin kuuluu esimerkiksi kokemus siitä, että oma elämä on mielekästä ja mukavaa. Mielen hyvinvointiin sisältyy lisäksi jaksaminen, tunteiden sopiva hallinta sekä innokkuus ja kiinnostuneisuus omaan elämään ja muihin ihmisiin. Kun mielesi voi hyvin, jaksat opiskella tai käydä töissä, harrastaa, olla ihmissuhteissa sekä nauttia vapaa-ajasta.

Katso alta video mielen hyvinvoinnista. Voit katsoa videon Mielen hyvinvointi myös YouTubessa tästä linkistä (Youtube).

Mielen hyvinvointi

Itsetunto ja minäkuva

Itsetunto ja minäkuva vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämänhallintaan, stressinsietokykyyn, tunteisiin ja myös mielialan vaihteluun. Myönteinen minäkuva saa katsomaan muitakin asioita myönteisesti, eivätkä haasteet vaikuta läheskään niin vaikeilta. Kielteinen minäkuva saa välttelemään uusia asioita ja epäonnistuminen on asia, jota pelätään. Myönteinen minäkuva auttaa näkemään epäonnistumisen tilaisuutena oppia ja kehittyä.

Matala mieliala ja masennus

Jos alakuloisuus ei hellitä, kannattaa kääntyä terveysalan ammattilaisen puoleen. Silloin ikävät ajatukset voivat painaa jatkuvasti mieltä ja voi tuntua, ettei jaksa suoriutua päivittäisistä askareista.

Surullinen mieliala ja alakuloisuus ovat luonnollisia reaktioita ikäviin tapahtumiin ja kokemuksiin. Omista tunteista ja murheista on tärkeää jutella jonkun kanssa, koska yksin murehtiminen ei yleensä ratkaise tai paranna tilannetta. Luotettava ulkopuolinen kuuntelija näkee tilanteen usein selkeämmin ja voi tarjota neuvoja ja tukea.

Alkoholi tai päihteet eivät ole hyvä tapa hoitaa omaa mielialaa. Useimmat päihteet vain pahentavat oloa viimeistään seuraavana päivänä.

Stressi

Stressaantuessa kokee, ettei arkea pysty hallitsemaan eikä suoriutumaan siitä riittävällä tavalla. Stressin kokemukseen vaikuttaa se,  kuinka paineita aiheuttavia tilanteita ja asioita osaa käsitellä. Stressiä voi oppia käsittelemään ja hallitsemaan.

Stressiä tulee helposti kiireestä, koulu- tai työongelmista, perhesuhteiden vaikeuksista, ikävästä elinympäristöstä ja suurista äkillisistä elämänmuutoksista.

Lyhytaikainen stressi ei ole vaarallista, ja se voi jopa parantaa haasteista suoriutumista. Jos kuitenkin tuntuu, että et pysty hallitsemaan stressiä, kannattaa asiasta kertoa ystävälle, vanhemmille, lähipiirille tai terveydenhuollon ammattilaiselle.

Tavallisimpia stressin henkisiä oireita:

  • Jännittyneisyys
  • Itkuisuus
  • Aggressio
  • Ärtymys
  • Levottomuus
  • Muistiongelmat
  • Unihäiriöt
  • Vaikeus tehdä päätöksiä


Tavallisimpia stressin fyysisiä oireita:

  • Päänsärky tai muut kehon kivut
  • Huimaus
  • Sydämentykytys
  • Vatsavaivat
  • Tihentynyt virtsaamistarve
  • Hikoilu
  • Flunssakierre
  • Selkävaivat


Hyviä keinoja stressin taltuttamiseen:

  • Huolehdi riittävästä unensaannista.
  • Syö hyvin ja monipuolisesti.
  • Harrasta liikuntaa ja ulkoile päivittäin.
  • Keskity olennaiseen ja hoida tehtäviä ja asioita yksitellen.
  • Keskity niihin asioihin, joihin voit oikeasti vaikuttaa.
  • Puutu mahdollisuuksien mukaan epäkohtiin ja asioihin, joita voit muuttaa.
  • Varaa aikaa mielekkääseen tekemiseen ja rentoutumiseen.
  • Tee asioita, jotka tuovat sinulle hyvän mielen.
  • Kerro tarvittaessa huolistasi jollekin.
  • Tarkkaile päihteidenkäyttöäsi.
  • Hoida ja pidä yllä ihmissuhteitasi.
  • Muista, että voit itse lisätä positiivisuutta ja hyvää mieltä elämääsi tekemällä hyviä asioita muille.
  • Muista huumorin ja naurun tärkeys.


Voit kuunnella Arto Pietikäisen ”Pysähdy hetkeksi” -harjoitteen itsesi rauhoittamiseksi.


Päivitetty 9.10.2023

Kaikki tunteet ovat tärkeitä, eikä niitä kannata yrittää tukahduttaa.

Kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Tunteita tulee ja menee. Tunteet vaikuttavat mielialaan, käytökseen ja oloon. Erilaiset tunteet voivat nousta pintaan yllättäen ja päivän aikana ehtii kokea monen monta erilaista tunnetta. Kaikki tunteet ovat sallittuja, eikä ole olemassa vääriä tunteita.

Tunteita on hyvä oppia tunnistamaan ja käsittelemään, jotta ne eivät hallitse elämää

Tunteiden käsittelyssä paras apu on usein puhuminen. Vaikeneminen, mököttäminen tai asioiden vatvominen harvoin ratkaisevat mitään. Hyvistä ja huonoista tunteista kannattaa puhua.

Puhumalla oma olo voi keventyä ja keskustelukumppanilta voi saada uusia näkökulmia asioihin. Parhaimman tavan käsitellä tunteitaan voi löytää vain kokeilemalla erilaisia keinoja. Tunteita voi purkaa ja käsitellä esimerkiksi puhumalla, urheilemalla, musiikin tai kuvataiteen keinoin.

Katso alta video tunnetaidoista. Voit katsoa sen myös YouTubessa tästä linkistä (Youtube).

Tunnetaidot

Tunne on eri asia kuin teko

Usein omaa toimintaa perustellaan tunteiden kautta. ”Sanoin rumasti ja huusin, koska olin tosi vihainen.” Riitatilanteissa on normaalia olla vihainen ja kiukkuinen, mutta vahvat tunteet eivät oikeuta tekoja, esimerkiksi toisen haukkumista.

Ennen vaikean asian tai riidan käsittelyä olisi hyvä purkaa itse tunteitaan, vaikka käymällä ulkoilemassa. Toiselle osapuolelle on myös hyvä kertoa tästä, ettei hän luule käytöstä mököttämiseksi. Tunteita kannattaa pyrkiä käsittelemään, ettei tee tunnepuuskan vallassa asioita, joita katuu myöhemmin.

Tunteita opitaan tunnistamaan ja käsittelemään koko elämän ajan

Mitä paremmin itse tunnistaa omia tunteitaan ja oppii käsittelemään niitä, sitä paremmin voi. Tunteita käsiteltäessä on tärkeää pysähtyä ja miettiä, mikä saa minut tuntemaan näin.

Miten voisin järkevällä tavalla ilmaista tunteitani loukkaamatta toista? Mihin voisin hyvällä tavalla purkaa tunteitani? Tunne on aina tunne. Järki ja teot ovat eri asia. Kun tunteitaan käsittelee, pystyy myös paremmin hallitsemaan tekojaan.

Päivitetty 14.3.2022

Elämänhallinta auttaa selviämään vastoinkäymisistä, stressistä ja kiireestä.

Elämänhallinta on henkisiä voimavaroja, taitoa sopeutua muutoksiin, uskoa omiin kykyihinsä ja kykyä nähdä elämä mielekkäänä. Elämänhallinta on tunne siitä, että itse ohjaa elämänsä kulkua ja pystyy vaikuttamaan itseä koskeviin päätöksiin.

Katso alta video mielekkäästä arjesta tai katso se YouTubessa oheisesta linkistä: Mielekäs arki (Youtube)

Mielekäs arki

Koko elämää ja kaikkia päätöksiä ei voi hallita täysin

Hyvä elämänhallinta tarkoittaa, että terveys, mieliala, elämäntavat, ihmissuhteet sekä käsitys omasta itsestä ovat suurin piirtein tasapainossa. Elämä on täynnä yllätyksiä, eivätkä kaikki suunnitelmat aina toteudu. Yllätyksiin ja suunnitelmien muutoksiin on kuitenkin helpompi suhtautua, kun kokee pystyvänsä tekemään valintoja ja päätöksiä.

Elämänhallinta kehittyy koko ajan ja saa isomman roolin täysi-ikäisyyden myötä

Lapsuudessa ja nuoruudessa vanhemmat ovat vastuussa lapsensa hyvinvoinnista ja elinolosuhteista. Heillä on oikeus ja velvollisuus tehdä lapsen tai nuoren puolesta tärkeitä päätöksiä. Kun elää osana perhettä, kaikkiin päätöksiin, kuten asuinpaikkakuntaan tai koulun sijaintiin, ei voi itse vaikuttaa.

Elämää ei pidä suorittaa muiden toiveiden mukaisesti

Omaan kokemukseen elämänhallinnasta vaikuttaa se, miten itse suhtautuu elämään ja kaikkiin sen myllerryksiin. Joskus on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa elämänasennettaan, eli suhtautumistaan muutoksiin ja omaan elämäänsä.

Itselle merkityksellisiä ja tärkeitä asioita pitää vaalia. On tärkeää, että oppii erottamaan omia tarpeitaan ja toivomuksiaan muiden vaatimuksista. Omaa elämää kannattaa elää juuri sillä tavalla, kuin se itsestä tuntuu oikealta.

Päivitetty 29.6.2023

Liikunta

Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia.

Liikunta virkistää, parantaa jaksamista ja unta, tehostaa oppimista, auttaa painonhallinnassa sekä ehkäisee sairauksia ja loukkaantumisia.

Liikuntasuosituksen mukaan nuorten kannattaa liikkua vähintään tunti päivässä. Koulun liikuntatunneille osallistuminen tai liikuntaharrastus pari kertaa viikossa ei vielä takaa suosituksen täyttymistä. Lisäksi tarvitaan myös arkiliikuntaa.

Päivittäisen liikunnan voi kerätä kokoon pienistä palasista

Päivittäistä liikuntaa voi lisätä pienillä valinnoilla. Kävele tai pyöräile kouluun ja harrastuksiin mahdollisuuksien mukaan. Käytä portaita hissin sijasta. Myös kotityöt ovat hyvää hyötyliikuntaa.

Jokainen vähintään 10 minuutin pituinen liikuntajakso kerryttää päivittäistä liikuntasaldoa. Liikunnassa on hyvä muistaa kohtuus ja rankkojen treenipäivien jälkeen on tärkeää pitää lepopäivä. Keho tarvitsee myös palautumisaikaa.

Liikunnassa on hyvä muistaa säännöllisyys ja monipuolisuus

Säännöllisyyttä on se, että liikutaan joka päivä jollakin tavalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että sairaana ei saa harrastaa liikuntaa. Monipuolisuudella tarkoitetaan erilaisten liikuntamuotojen vaihtelua. Yksipuolinen liikunta voi johtaa kehon epätasapainoiseen kehitykseen tai altistaa helpommin urheiluvammoille tai -venähdyksille.

On tärkeää harrastaa kestävyysliikuntaa, kuten pitkiä pyöräily-, kävely- ja ulkoilulenkkejä. Samoin on tärkeää harjoittaa nopeutta, voimaa, tasapainoa sekä notkeutta.

Omaa kehoa kannattaa pitää kunnossa myös tekemällä lihashuoltoa. Lihashuoltoa ovat esimerkiksi venyttely ja jooga, sekä tarvittaessa hierojalla käynti. Kun liikunta on riittävän monipuolista ja tasapainoista, se ei kuormita kehoa liikaa ja sitä on myös mukava harrastaa kyllästymättä.

On tärkeää liikkua itselleen mieleisillä tavoilla

Kaikkien ei tarvitse harrastaa samoja suosittuja lajeja tai tehdä samanlaisia treenejä. Tärkeintä on löytää itselleen sopiva ja innostava liikuntamuoto. Oman mieluisan liikuntatavan löytäminen ei välttämättä käy hetkessä, joten kannattaa rohkeasti kokeilla eri lajeja.

Jotkut ovat yksilöliikkujia, toiset taas haluavat liikkua joukkueessa tai porukassa. Uuden lajin kanssa ei kannata luovuttaa liian nopeasti, sillä vie aikaa tottua ja opetella uuteen liikuntamuotoon.

Runsas liikunta ei välttämättä tuota hyvinvointia

Liikunnan lisäksi on pidettävä huolta monipuolisesta ravinnosta ja riittävästä levosta. Liikunnasta palautumiseen tarvitaan energiaa ja palautuminen tapahtuu levon aikana. Liikunnan, ravinnon ja levon välinen tasapaino on tärkeää kunnon kehittymiseksi ja jaksamisen varmistamiseksi. Palautuminen ehkäisee ylikuormittumista ja liikuntavammoja.

Päivitetty 9.10.2023

Ravinto

Terveellinen ja monipuolinen ravinto parantaa hyvinvointia ja jaksamista.

Ruokailussa kannattaa noudattaa säännöllistä rytmiä. Aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala on yksi esimerkki säännöllisestä ruokailurytmistä. Aterioiden sopiva väli on noin 2–4 tuntia. Säännöllisessä ruokailurytmissä verensokeri ei pääse laskemaan liian alas ja elimistö saa tasaisesti energiaa.

Aterioita ei kannata jättää väliin, sillä syömättömyys laskee verensokeria ja voi aiheuttaa esimerkiksi ärtymystä, huimausta, keskittymisvaikeuksia ja palelemista.

Jos nälkä yllättää ennen seuraavaa ateriaa, kannattaa nauttia pieni välipala. Hyvä välipala voi olla esimerkiksi rahkaa, hedelmiä, kasviksia tai pähkinöitä. Säännöllisellä ruokailulla ja terveellisillä välipaloilla vatsa tottuu säännölliseen ruokailuun, toimii paremmin ja käyttää saadun ruoan kehon toiminnan ja vireystilan ylläpitoon.

Keho saa kaiken tarvitsemansa monipuolisesta ruokavaliosta

Monipuolisessa ruokavaliossa on sopiva määrä kasviksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, viljatuotteita, lihaa, kalaa ja maitotuotteita. Myös kasvisruokavaliossa kannattaa syödä monipuolisesti. Pimeään talviaikaan voi olla hyvä syödä vitamiinilisiä. D-vitamiinivalmisteen käyttöä suositellaan kaikille. Hyviä neuvoja vitamiinilisistä saa esimerkiksi apteekin tai luontaistuotekauppojen työntekijöiltä.

Lautanen on hyvä täyttää yleisen lautasmallin mukaan. Voit täyttää puolet lautasesta kasviksilla, neljäsosan lihalla, kalalla tai muulla proteiinilla ja neljäsosan perunalla, täysjyväriisillä tai -pastalla.

Syömisen jälkeen on hyvä odottaa noin kymmenen minuuttia ennen kuin haet lisää ruokaa, koska kylläisyyden tunne tulee pienellä viiveellä. Jos urheilet tai treenaat kovasti, huolehdi myös riittävästä ravinnonsaannista. Näin palaudut paremmin ja jaksat pitää treeni-intoa yllä.

Kasvisruokavaliota noudattavan on tärkeää huolehtia, että saat kaikki tarvittavat ravintoaineet

Kasvisruokavaliota noudattavan on hyvä varmistaa etenkin riittävä B12-vitamiinin, D-vitamiinin, jodin, kalsiumin, raudan ja sinkin saanti ruokavaliossaan. Kasvisruokavalion tärkeitä proteiininlähteitä ovat esimerkiksi soija, pavut ja pähkinät. Erilaisia kasviproteiinituotteita on tarjolla runsaasti. Viljavalmisteita ja palkokasveja yhdistelemällä voit saada hyvälaatuista proteiinia. Terveellisestä ja riittävästä kasvisruokavaliosta kannattaa keskustella terveydenhoitajan tai muun asiantuntijan kanssa.

Kohtuullinen herkuttelu ei ole haitaksi terveydelle

Kerran viikossa tai harvemmin tapahtuva kohtuullinen herkuttelu ei ole haitaksi terveydelle, jos ruokavalio on monipuolinen ja riittävä. Elimistö ei tarvitse herkkuja ja makeaa toimiakseen. Usein toistuva herkuttelu voi olla haitallista terveydelle suoraan ja välillisesti.

Mistä makeanhimo johtuu?

Makeanhimo voi tulla, jos energiaa ei saa ravinnosta tarpeeksi. Säännöllinen ateriarytmi, riittävät ateriat ja sopivat välipalat pitävät makeanhimon poissa. Jano voi tuntua joskus makeanhimona. Riittävä veden juominen, noin 1-1,5 litraa vuorokaudessa, voi auttaa pitämään makean nälän poissa.

Hyviä vinkkejä herkuttelun lopettamiseen tai vähentämiseen:

  • Syö aterioilla itsesi kylläiseksi ja muista syödä riittävästi kasviksia.
  • Pidä herkkupäivä esimerkiksi kerran viikossa, älä herkuttele päivittäin.
  • Kun herkkuhimo iskee, keksi itsellesi muuta tekemistä. Käy vaikka kävelyllä tai soita kaverille.
  • Muista juoda tarpeeksi vettä, jano voi tuntua herkkuhimona.
  • Kun herkuttelet, älä ahmi. Tunnustele oloasi ja lopeta, kun olet kylläinen. Herkut kyllä odottavat kaapissa tai kaupassa.
  • Mieti itsellesi jokin terveellinen herkku, kuten hedelmät, rahka tai marjat, jota varaat kaappiin herkuttelua varten.
  • Kun herkuttelet, keskity syömiseen, eri makuihin ja hajuihin. Videoita, sarjoja tai elokuvia katsoessa herkkuja uppoaa helposti enemmän kuin edes tekee oikeasti mieli.
  • Herkuttelu on helppo perustella itselleen sillä, että ”ansaitsen herkutella, koska tänään oli raskas päivä”.  Perusteluja alkaa keksiä itselleen pian joka päivä.
  • Ole armollinen itsellesi! Herkuttelu silloin tällöin ei ole haitaksi.

Päivitetty 9.10.2023

Syömishäiriöt

Syömishäiriössä ei ole kyse vain syömisestä tai omaan kehoon suhtautumisesta.

Syömishäiriössä oireilu voi olla mitä tahansa syömisen voimakkaasta rajoittamisesta hallitsemattomaan syömiseen – tai täysin terveeltä vaikuttavaa syömistä. Ratkaisevaa ei ole se, mitä syö ja kuinka paljon tai minkä kokoinen on. Syömishäiriöissä on kyse siitä, minkälaiset ajatukset ohjaavat ja hallitsevat syömistä ja omaan kehoon suhtautumista. Syömishäiriö on sairastuneelle selviytymiskeino elämän kriisitilanteessa, jonka käsittelemiseksi ei ole hyvinvointia tukevia keinoja.

Diagnoosikriteereiden täyttymistä tärkeämpää onkin arvioida, kuinka paljon syömiseen ja omaan kehoon liittyvä oireilu vaikuttaa arkeen ja elämään. Syömishäiriöstä voidaan puhua viimeistään silloin, kun oireilu alkaa selvästi haitata arkista elämää, toimintakykyä, sosiaalisia suhteita tai fyysistä terveyttä. Oireilua voi olla hankala huomata itsessään, ja joskus läheinen voikin huomata sen herkemmin.

Syömishäiriö ei synny hetkessä

Syömishäiriö aiheuttaa sairastuneessa usein häpeää ja sairaudentunnottomuutta. On tavallista, että oireilua piilotellaan tai vähätellään eikä oireilun vakavuutta siksi tunnisteta. Sairastunut voi vaikuttaa hyvinvoivalta, pärjäävältä ja terveeltä, minkä vuoksi apua ei osata hakea riittävän ajoissa.

Syömishäiriön tunnusmerkeistä, yksittäisistäkin, on aina syytä huolestua ja hakea tai ohjata sairastunut hakemaan apua. Tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi ruoan ja syömisen jatkuva ajattelu, lihomisen pelko sekä oman kehon peittely ja vähättely. Myös sallimaton suhtautuminen lepoon ja palautumiseen, ahdistus- ja masennusoireet, sekä ärtyisyys ja eristäytyminen voivat kuulua syömishäiriöiden oirekuvaan.

Syömishäiriöstä voi toipua

Syömishäiriön kesto on aina yksilöllistä ja riippuu monenlaisista asioista. Esimerkiksi se, kuinka pitkään on sairastanut, minkälaista apua on saanut ja minkälainen tukiverkosto on ympärillä, voivat vaikuttaa häiriön kestoon. Lohdullista on kuitenkin tieto siitä, että syömishäiriöstä voi pitkäänkin jatkuneen sairastamisen jälkeen toipua.

Kokonaisvaltainen toipuminen edellyttää, että sairastunut oppii syömishäiriön keinojen sijaan hyvinvointia tukevia keinoja käsitellä ahdistusta, hankalia tunteita tai muita elämän vastoinkäymisiä. Siihen tarvitaan apua ja tukea samalla tavalla kuin syömiseen ja painon tai kehon palautumiseenkin.

Jos epäilet läheiselläsi syömishäiriötä, lähesty asiaa mahdollisimman hienovaraisesti

Syömishäiriöön, lievältäkin tuntuvaan oireiluun, saa ja kuuluu hakea apua. Sairastunutta ei voi käskeä lopettamaan oireilua, vaan hän tarvitsee lähes aina ammattiapua. Apua haetaan samalla tapaa kuin mihin tahansa sairauteen varaamalla aika työ-, opiskelu- tai kouluterveydenhuollosta tai omasta hyvinvointikeskuksesta. Siellä tehdään arvio, jonka perusteella voidaan joko jäädä vielä seuraamaan tilannetta ja antaa ohjausta tai lähettää eteenpäin erikoistuneeseen hoitoon.

Lähde: Syömishäiriöliitto SYLI ry

Päivitetty 9.10.2023

Ulkonäkö

Jokainen ihminen pohtii ajoittain omaa ulkonäköään.

Erityisesti murrosiässä keho ja ulkonäkö saattavat vaivata mieltä hyvinkin usein. Näyttääkö tämä paita hyvältä? Pitäisikö laittaa lisää meikkiä, ja mikä ihmeen näppy on tullut naamaan? Kehtaanko hymyillä, kun minulla on tällaiset hampaat? Oman ulkonäön pohtiminen ja siitä huolehtiminen ovat normaali osa jokaisen arkea.

Katso alta video ulkonäöstä. Voit katsoa videon Mikä on normaalia? myös YouTubessa tästä linkistä (Youtube).

Mikä on normaalia?

Eri näköisiä ja eri tyyliin pukeutuvia naisia

Kuvitus: Jenni Alasimi

Jokaisella on oma tyylinsä

Omaa persoonaa ja ajatusmaailmaa halutaan usein viestiä ulospäin ulkonäöllä, kuten pukeutumisella ja hiustyyleillä. Nuoruudessa omaa tyyliä usein vasta etsitään ja erilaisia tyylejä voi kokeilla oman mielen mukaan.

Muotivirtaukset ja median esimerkit muokkaavat usein tyyliä. Välillä muotivillitykset tulevat ja menevät hyvinkin nopeasti. Kaikkien ei tarvitse kuitenkaan näyttää samalta, eikä villityksiin tarvitse lähteä mukaan. Jokainen voi pukeutua itselleen sopivalla tavalla.

Eri näköisiä ja eri tyyliin pukeutuneista nuoria miehiä

Kuvitus: Jenni Alasimi

Ihmissuhteet, kaveripiiri, netti ja sosiaalinen media voivat luoda ulkonäköpaineita

Mainokset, tv-ohjelmat ja sosiaalisen median kuvat ovat pullollaan kauneusihanteita ja malleja siitä, millaiselta kuuluisi näyttää. Nämä mallit eivät vastaa todellisuutta. Sosiaaliseen mediaan julkaistaan usein vain hienoimmat hetket ja kuvia muokataan myös usein voimakkaasti. Sosiaalinen media ei vastaa todellisuutta eli sitä, mitä kaikkea meidän jokaisen elämään kaikkinensa kuuluu. Täydellistä tai yhtä oikeanlaista ihmistä tai elämää ei ole olemassakaan. Jokainen saa näyttää sellaiselta kuin itse haluaa ja tuoda omaa persoonallisuuttaan esille itselle hyvältä tuntuvalla tavalla.

Oikea ja todellinen ystävyys ei muodostu ulkonäön varaan

Todelliset ja aidot kaverit eivät välitä ulkonäöstäsi. Toisen ulkonäön tai vaatetuksen pilkkaaminen tai arvostelu ei ole koskaan sallittua käytöstä.

Pakonomainen, jatkuva murehtiminen ulkonäöstä ja esimerkiksi omasta painosta voi kertoa vakavammista ongelmista. Jos oma ulkonäkö mietityttää ja ahdistaa koko ajan, olisi tärkeä kääntää ajatukset omiin hyviin puoliin.

Mikä minussa on parasta? Mistä pidän, mitä harrastan, mikä tekee elämästäni mielekästä? Omien hyvien puolien löytäminen ja vahvistaminen luovat elämään sellaista hyvinvointia ja tasapainoa, jota ei pelkällä ulkonäöllä voi saavuttaa. Sisäinen hyvinvointi ja onnellisuus näkyy myös ulospäin.

Ihmisessä on paljon muutakin kuin pelkkä ulkonäkö

Ihmisen tärkein osa muodostuu omista kokemuksista, arvoista, ajatuksista, haaveista, harrastuksista, ihmissuhteista ja tunteista. Ulkonäkö ei näytä kaikkea ihmisestä. Vaikka ulkonäöllä ja vaatteilla voi viestittää asioita, ne eivät saisi olla ainoa kriteeri, jolla toista ihmistä tai itseään arvioi.

Päivitetty 9.10.2023

Uni ja lepo

Unen aikana elimistö ja aivot toipuvat päivän rasituksista.

Unen aikana tapahtuu myös oppimista. Päivän aikana opitut tärkeät asiat siirtyvät lyhytmuistista pysyväismuistiin. Riittävien yöunien jälkeen uuden oppiminen on helpompaa, mieliala virkeämpi ja keho levännyt.

Unentarve on yksilöllistä

Lapsilla ja nuorilla unentarve on suuri, vähintään 9 tuntia yössä. Kasvava keho ja aivot tarvitsevat paljon unta. Aikuiset tarvitsevat unta keskimäärin 7–8 tuntia yössä, mutta unentarve voi vaihdella. Jotkut pärjäävät kuuden tunnin yöunilla, toiset tarvitsevat vähintään yhdeksän tuntia tunteakseen itsensä virkeäksi.

Juuri ennen nukkumaanmenoa ei kannata harrastaa raskasta liikuntaa tai muuta vireystasoa nostavaa toimintaa. Tietokoneet, televisiot ja älylaitteet aktivoivat aivoja ja olo voi tuntua ylivireältä, vaikka keho olisi jo levon tarpeessa.

Epäsäännöllinen unirytmi ja jatkuva unenpuute aiheuttavat levottomuutta, ärtyneisyyttä ja ovat terveysriski esimerkiksi sydämelle ja verenkiertoelimistölle.

Pitkittynyt univaje ja valvominen vaikuttavat keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen

Vuorokauden valvominen vastaa jopa yhden promillen humalatilaa. Esimerkiksi autolla ajamista kannattaa välttää väsyneenä ja varsinkin aamuyön tunteina, kun ihminen nukahtaa herkimmin.

Tilapäiset univaikeudet ovat yleisiä, eikä niistä tarvitse huolestua. Tilapäisistä univaikeuksista voidaan puhua, kun ne kestävät alle kuukauden. Univaikeuksia on esimerkiksi huono unensaanti illalla, toistuva heräily yön aikana tai nukahtamisen vaikeus yöllä heräilyn jälkeen. Unettomuutta ja univaikeuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi kouluun tai ihmissuhteisiin liittyvä stressi ja huolet.

Pitkäkestoisina, yli kuukauden kestävinä, univaikeudet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti terveyteen ja elämänlaatuun, joten niihin kannattaa puuttua ajoissa.

Hyvää unta haittaavia asioita ovat:

  • valoisuus
  • liian korkea huonelämpötila
  • nälkä
  • raskas ateria ennen nukkumaanmenoa
  • rankka fyysinen rasitus ennen nukkumaanmenoa
  • huono sänky, patja tai tyyny
  • jotkin lääkkeet
  • alkoholi
  • masentuneisuus
  • ahdistuneisuus
  • jännittäminen

Päivitetty 9.10.2023

Riippuvuudet

Riippuvuus voi alkaa kehittyä, kun jokin aine tai toiminta saa aikaan miellyttävän olotilan. Mitä nopeammin aine tai toiminta tuottaa tämän olotilan, sitä helpommin voi riippuvuus syntyä. Muut mielihyvää ja tyydytystä tuottavat asiat voivat jäädä syrjään, ja kyseinen aine tai toiminta tuntuu olevan ainoa reitti hyvään oloon. Jos tätä ainetta ei ole saatavilla tai toimintaa ei pääse tekemään, henkilö kokee ahdistuneisuutta ja hermostuneisuutta, mahdollisesti myös vieroitusoireita. 

Riippuvuutta voi olla monentasoista: fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista. Fyysinen riippuvuus aiheuttaa fyysisiä vieroitusoireita kehossa. Psyykkinen riippuvuus voi olla esimerkiksi ikävien tunteiden turruttamista jonkin toiminnan avulla, jonka estyminen voi aiheuttaa ahdistuksen tunteita ja hermostuneisuutta. Sosiaalinen riippuvuus voi olla ryhmään kuulumista jonkin toiminnan kautta, esimerkiksi pelaamiseen liittyvää. Silloin pelaamista on vaikea lopettaa, koska samalla jää porukan ulkopuolelle.

""
Kuvitus: Jenni Alasimi

Toiminnallinen riippuvuus kehittyy johonkin välitöntä tyydytystä ja mielihyvää tuottavaan toimintaan. Toiminta vaikuttaa aivojen hermoverkostossa dopamiinitasoa lisäävästi. Kyseisen reaktio on samansuuntainen kuin päihteitä nauttiessa.

Kaikki riippuvuus ei ole haitallista, sillä ihminen voi jäädä koukkuun esimerkiksi kahviin tai johonkin TV-sarjaan. Nämä toiminnot eivät juurikaan aiheuta haittoja itselle tai toisille ihmisille, jos ne eivät rajoita muuta elämää. Haitallisia seurauksia voivat aiheuttaa esimerkiksi riippuvuudet internetistä, shoppailusta, seksistä ja peleistä.

Riippuvuudesta voi päästä eroon, jolloin riippuvuutta aiheuttavasta toiminnasta täytyy olla valmis luopumaan ainakin osittain. Erilaisista itsehoitomenetelmistä voi olla apua, mutta myös ammattiapua kannattaa hakea.

Päivitetty 9.10.2023

Digipeliriippuvuus

Osalle pelaajista pelit aiheuttavat eritasoisia haittoja kuten päänsärkyä, niska- ja hartiavaivoja, univaikeuksia, arjen hallinnan heikentymistä ja pelimaailman ulkopuolisen elämän kaventumista. Suurin osa haitoista on lieviä ja ohimeneviä. Lievemmät haitat ovat useimmiten ratkaistavissa yksinkertaisesti, kuten peliajan vähentämisellä, säännöllisillä tauoilla, paremmalla ergonomialla, valaistuksella ja ulkoilun ja liikunnan lisäämisellä päiviin.

Pelaamista voidaan pitää ongelmallisena, jos se alkaa vaikuttaa kielteisesti ihmisen elämään; ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin tai terveyteen. Ongelmallista pelaaminen on esimerkiksi silloin, kun pelaamisen ohella ei ole muita mielenkiinnon kohteita tai kun yhdessäolo toisten kanssa korvataan pelaamisella. Ongelmallinen pelaaminen voi heikentää myös tulevaisuuden mahdollisuuksia, esimerkiksi jos opiskelu on vaarassa keskeytyä liiallisen pelaamisen takia. Apua pelaamisen hallintaan on saatavilla ja sitä kannattaa hakea.

Myös ikäkehitykselle sopimattomista sisällöistä voi tulla haittoja, kuten pelkoja, uniongelmia tai vaikka pelistä opittu kiroilu. Pelien ikärajat on asetettu lasten ja nuorten suojelemiseksi heille haitallisiksi arvioiduilta sisällöiltä ja niitä tulee noudattaa. Kehitystasoon sopivien pelien valitseminen ja peliajan rajaaminen ehkäisevät ongelmien syntymistä.

Päivitetty 9.10.2023

Rahapeliriippuvuus

Rahapelaaminen on jännittävää ja hauskaa vapaa-ajan viihdettä. Suurimmalla osalla pelaaminen pysyy hyvin hallinnassa. Kenellä tahansa rahapelaaminen voi kuitenkin joskus riistäytyä hallinnasta – rahaa tai aikaa pelaamiseen tuleekin käytettyä enemmän, kuin oli tarkoitus. 

Mitä enemmän pelaa, sitä todennäköisemmin pelaamisesta aiheutuu haittoja. Sillä on myös väliä, mitä pelejä ja kuinka usein pelaa. Korkean riskin rahapelejä ovat raha-automaatit, urheiluvedonlyönti, kasinopelit ja verkkorahapelit.

On hyvä pysähtyä välillä miettimään, mitkä keinot auttavat parhaiten pitämään pään kylmänä ja pelaamisen kohtuullisena. Pelihaittojen ehkäisy tapahtuu pitkälti arjen pienissä valinnoissa. 

Tässä muutamia vinkkejä, jotka voivat auttaa pelaamisen hallinnassa:

  • Mieti, miksi pelaat. Pelaa huvin vuoksi, älä rikastuaksesi.
  • Opettele pelien toimintalogiikkaa.
  • Päätä ennalta, paljonko käytät rahaa pelaamiseen ja pysy päätöksessä.
  • Muistuta itseäsi siitä, että pelaaminen maksaa, häviäminen kuuluu rahapelaamiseen.
  • Pidä taukoja, ne auttavat sinua toimimaan järkevästi.
  • Jos pelaaminen ei tunnu mukavalta, lopettaminen on vaihtoehto. Apua on saatavilla.

Jos pelaamisen yrittää salata tai valehtelee pelaamisesta läheisille, on syytä huolestua. Pelaaminen voi tulla myös hyvin kalliiksi. Jos pelaamisen vähentäminen tai lopettaminen toistuvasti epäonnistuu, apua on saatavilla.


Päivitetty 9.10.2023

Nettiriippuvuus

Netti voi olla hyödyksi monella tapaa: netistä löytyy nopeasti tietoa ja siellä voi tuoda omia ajatuksia julki. Kun netin käytöstä tulee pakonomaista ja hallitsematonta, se voi tarkoittaa riippuvuutta. Asiaan voi liittyä myös syyllisyyden tunteita: netissä vietetty aika on pois opiskelulta, kavereilta tai liikkumiselta. Jos kärsit esimerkiksi päänsärystä ja olet ärtynyt, pysähdy miettimään, voivatko nämä johtua siitä, että käytät liikaa aikaa netissä.

Erilaiset keskusteluryhmät, somekanavat ja pelit voivat viedä huomaamatta useita tunteja päivästä niin, että jopa syöminen jää väliin. Silloin on hyvä pysähtyä. Se, mikä aiheuttaa riippuvuutta, on netin sisältö, esimerkiksi nettipelit, pornosivut, videot ja somejulkaisujen seuraaminen. Nettiystävät saattavat korvata todelliset ystäväsi ja perheen, jolloin voi olla aika rajoittaa netissä viettämääsi aikaa.

Nettiriippuvuus voi vaikuttaa nopeasti yöuneen. Aivosi tarvitsevat riittävästi lepoa, jotta pysyt toimintakykyisenä ja opit uutta. Netinkäyttöä voit rajoittaa tietoisesti sulkemalla tai hiljentämällä laitteet nukkumaan mennessä. Nettiriippuvuudesta on mahdollista irrottautua. Se vaatii päättäväisyyttä ja rutiinien muuttamista. Aina se ei onnistu yksin, ja silloin kannattaa hakea apua.

Päivitetty 9.10.2023

Someriippuvuus

Jos somessa tekee päivityksiä jatkuvasti, selailee tauotta muiden päivityksiä eikä pysty lopettamaan, voi olla kyse riippuvuudesta. Sopivaa somen käyttämisen määrää voi olla vaikea hahmottaa ja somen käyttö voi muuttua ongelmaksi huomaamatta.

Omaa somekäyttäytymistä voi tarkkailla pitämällä sometauon. Silloin yleensä huomaa, missä tilanteissa ja kuinka usein somea yleensä käyttää.

Someriippuvuuteen liittyy pelko paitsi jäämisestä eli FOMO (fear of missing out) sekä negatiivisten tunteiden, kuten yksinäisyyden ja tylsyyden välttelystä. Jos somen käyttöä ei pysty rajoittamaan, kun pitäisi keskittyä esimerkiksi koulutehtäviin, on aika miettiä omaa somen käyttöä. Someriippuvuudesta voi aiheutua väsymystä, levottomuutta, keskittymiskyvyn puutetta ja ärtyisyyttä. Someriippuvuuden hoitoon on monia itsehoitokeinoja, kuten oman somekäyttäytymisen rajoittaminen tietoisesti. Voit kokeilla somen käytön rajoittamista esimerkiksi viemällä puhelimen eri huoneeseen siksi aikaa, kun haluat tehdä jotain keskittymistäsi vaativaa.

Päivitetty 9.10.2023

Shoppailuriippuvuus

Shoppailusta on voinut tulla ongelma, jos tuntuu, että ahdistuksesta huolimatta ostelee tavaroita tai asioita ehkä jopa varojensa yli. Shoppailuun liittyy tällöin paljon ristiriitaisia tunteita. Toisaalta voi kokea syyllisyyttä ja ahdistuneisuutta ja toisaalta ostosten tekeminen ja niiden suunnitteleminen tuo mielihyvää ja nostaa mielialaa. Mahtavalta tuntuneet ostokset menettävät kuitenkin merkityksensä melko pian ostamisen jälkeen, jolloin mieli kaipaa uutta nostetta. Tästä voi syntyä shoppailun kierre tai sellainen voi olla jo olemassa.

Omaa shoppailuaan vai seurata tiliotteelta tai pitämällä ostospäiväkirjaa. Silloin on helpompi hahmottaa, mitä on ostanut ja kuinka paljon rahaa on kuluttanut.

Mahdollinen shoppailuriippuvuus kannattaa ottaa puheeksi esimerkiksi läheisen kanssa. Myös terveysalan ammattilaisesta voi olla shoppailuriippuvuuden hoitamiseen suuri apu.  Jos shoppailuriippuvuus on vaikuttanut talouteesi, siitä kannattaa olla yhteydessä talousneuvojaan tai Takuusäätiöön.

Shoppailuriippuvuuden kuten muidenkin toiminnallisten riippuvuuksien taustalla voi olla muita haasteita elämässä. Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.

Päivitetty 9.10.2023

Läheisriippuvuus

Ihmiset ovat luonnollisesti riippuvaisia toisista ihmisistä, esimerkiksi pari- ja perhesuhteissa. Tasapainoisiin ihmissuhteisiin kuuluu sitoutuminen ja terve yhteenkuulumisen tunne, mutta myös tasa-arvoisuus. Läheisriippuvainen ihminen kokee itsensä arvottomaksi, huonommaksi tai heikommaksi kuin muut. Hän pelkää hylätyksi tulemista, joten hän ei uskalla tuoda omia ajatuksiaan esille tai sanoa toisille ei. Hän voi joutua hyväksikäytetyksi ihmissuhteiden lisäksi opiskeluissa ja työssä, sillä hän kokee usein velvollisuudekseen huolehtia muista ja ratkaista muiden ongelmat. 

Omien tunteiden ja tarpeiden tiedostaminen on läheisriippuvaiselle ihmiselle vaikeaa, mistä voi seurata ahdistusta, stressiä, masennusta ja elämänhalun menettämistä. Koska tasavertaisen suhteen luominen toiseen ihmiseen on vaikeaa, voi myös läheisyyttä pelätessään eristäytyä muista. 

Läheisriippuvuudesta voi toipua ja löytää itsen kuuntelemisen sekä arvostamisen taidot.  Siihen tarvitaan kärsivällisyyttä ja uskallusta kohdata oma itsensä rehellisesti. Alkuun voi pysähtyä miettimään, millaisia asioita läheisriippuvuus saa sinut tekemään tai jättämään tekemättä. Sen jälkeen voi pohtia, mitä pelkoja näiden toimintojen taustalla on ja mistä ne mahdollisesti johtuvat. Kun oman tilanteensa tiedostaa ja tunnustaa, voi alkaa tutustua uudelleen omaan itseen ja itselle merkityksellisiin asioihin. Hiljalleen käsitys omasta itsestä vahvistuu ja haitalliset tavat jäävät syrjään. Myös lempeys omaa itseä kohtaan vahvistuu.

Päivitetty 9.10.2023

Seksiriippuvuus


Seksuaalisuus on luonnollinen osa ihmisyyttä läpi elämän. Voidaankin sanoa, että seksuaalisuus on sitä, mitä olemme ja seksi sitä, mitä teemme. Seksi tuo elämään iloa, nautintoa ja läheisyyttä, joten suurin osa ihmisistä on siitä jollain tasolla positiivisesti riippuvaisia. Ihmisten seksuaaliset halut ja mahdollisuudet niiden toteuttamiseen vaihtelevat yksilöllisesti. Selkeitä rajoja seksiriippuvuudelle ei voida siis asettaa. Seksiriippuvuudesta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun seksiin liittyvä käyttäytyminen rajoittaa asioita arjessa ja joitain asioita jää tekemättä riippuvuuden vuoksi.

Seksiriippuvuus voidaan määritellä miksi tahansa seksiin liittyväksi käyttäytymiseksi, jota ei pysty itse hallitsemaan. Käyttäytyminen aiheuttaa myös ongelmia, sekä ahdistavia tunteita ja tilanteita henkilölle itselleen. Seksiriippuvuus voi vaikuttaa tuhoisasti riippuvuudesta kärsivän henkilön elämään: itsetuntoon, ihmissuhteisiin, opiskeluun ja työhön, taloudelliseen tilanteeseen sekä terveyteen. 

Seksiriippuvuuden hoidossa on tärkeää ensin tunnistaa ja tunnustaa oma riippuvuutensa. Apua omaan tilanteeseensa voi saada itsehoito-oppaista, vertaistukiryhmästä, seksuaalineuvojalta tai terveysalan ammattilaiselta.  

Yksi seksiriippuvuuden muoto on pornoriippuvuus. Suomessa pornografia on kielletty alle 18-vuotiailta, koska sen sisältö on tarkoitettu vain aikuisille. Pornoa on kuitenkin helposti saatavilla netissä. 

Pornon katselu aiheuttaa aivoissa vahvan mielihyvän tunteen, joka perustuu mielihyvähormoni dopamiinin toimintaan. Pornon katselu laukaisee myös seksuaaliseen nautintoon liittyvää tunnetta, varsinkin jos pornoa katsoessa masturboi. Voi tuntua, ettei mikään tuota niin hyvää oloa kuin pornon katselu ja siihen voi jäädä koukkuun. 

Pornoriippuvuutta voi ennaltaehkäistä itse rajoittamalla pornon katselua ja tekemällä muita nautintoa tuottavia asioita. Jos pornon katselu hallitsee elämääsi, käy puhumassa asiasta terveysalan ammattilaisen tai seksuaalineuvojan luona.

Byströmin Ohjaamossa on tavattavissa seksuaalineuvojia ajanvarauksella ja luottamuksellisesti. Voit varata ajan soittamalla numeroon 050 599 2293. Voit myös jättää yhteydenottopyynnön verkkopalvelumme kautta, jolloin otamme sinuun yhteyttä. Byströmin Ohjaamo on avoinna arkisin maanantaista torstaihin kello 9-16 ja perjantaisin kello 9-15.

Päivitetty 9.10.2023

Nepsy, eli neuropoikkeava

Meistä jokaisella on yksilölliset, erilaiset aivot ja hermosto, jotka muokkaavat ajatteluamme, tunteiden kokemista ja käyttäytymistämme.

Voimme puhua nenteistä, eli neurotyypillisistä ihmisistä ja nepsyistä, eli neuropoikkeavista ihmisistä, joilla on erilaisia neuropsykiatrisia oireita, piirteitä tai ominaisuuksia. Neuropsykiatriset piirteet kertovat aivojen erilaisesta tavasta ottaa vastaan ja käsitellä ympäristöstä saamaamme informaatiota. Nepsypiirteet ja -häiriöt ovat kuin sateenvarjo, jonka alle mahtuu monenlaisia piirteitä.

Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat autismikirjon häiriöt, ADHD, Touretten oireyhtymä, oppimisvaikeudet ja kehityksellinen kielihäiriö. ​Yhdellä henkilöllä voi olla useita diagnooseja tai piirteitä. Monet niistä eivät näy mitenkään ulospäin.

Neuropsykiatrisia piirteitä ovat esimerkiksi:

  • Poikkeavuudet aistihavainnoissa (aistien ali- tai yliherkkyydet)
  • Keskittymisen, toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden haasteet
  • Tic – eli nykimisoireet
  • Erilainen tapa hahmottaa sosiaalisia tilanteita ja olla vuorovaikutuksessa
  • Syy- seuraussuhteen hahmottamisen haasteet
  • Ajattelun joustavuuden haasteet.


Meillä kaikilla voi olla joitakin nepsypiirteitä. Nepsypiirteet ovat hyvin tavanomaisia ja niitä ilmenee väestössä laajasti. Toisilla piirteitä on kuitenkin enemmän kuin toisilla. Olennaista on, miten kukin meistä voi oppia elämään omaa elämää ja arkea omat ominaisuudet ja piirteet huomioiden. Neuropsykiatriset tutkimukset voivat olla tarpeellisia, jos nepsy-oireet tai –piirteet vaikeuttavat merkittävästi arkea, opiskelua, ihmissuhteita tai elämää yleisemmin.

Vehreää puistoa, keskellä virtaa puro.


Mistä voin tunnistaa nepsyn?

Jotkut ihmiset ovat herkempiä ympäristön ärsykkeille, mikä aiheuttaa tavanomaista enemmän kuormittuneisuutta. Taustalla voi olla ihmisen neuropsykiatriset ominaisuudet, jotka vaikuttavat keskeisesti ympäröivässä maailmassa selviytymiseen. Nepsy-piirteisenä eläminen on vähemmistönä elämistä enemmistölle suunnitellussa maailmassa. On siis tärkeää, että ympäristöstä ja lähipiiristä löytyy ymmärrystä nepsypiirteiden tuomista haasteista.​

Nepsypiirteiset ihmiset kuormittuvat muita helpommin, mikä vaikuttaa tunteiden säätelyyn. Kun tunteet kuohahtavat, voi olla vaikea säädellä omaa käyttäytymistä. Tämä voi näkyä ulospäin haastavana käytöksenä, sulkeutuneisuutena ja tunnepurkauksina. Todellisuudessa taustalla voi olla henkilön tarve purkaa ylikuormitusta, joka haittaa hänen toimintakykyään. ​

Neurokirjon henkilölle voi olla vaikeaa

  • sopeutua yllättäviin muutoksiin.
  • sietää pettymyksiä, yllätyksiä ja mukaviakin kohtaamisia ihmisten kanssa.
  • hyväksyä muutoksia tuttuihin päivärutiineihin tai muuhun arkiseen elämäänsä.
  • ohjata toimintaansa, esimerkiksi toiminnan suunnittelun ja aloittamisen vaikeus, työmuistin haasteet sekä intensiivisen tekemisen ja läpiviennin vaikeus.
  • säädellä aistikokemusten tuottamia reaktioita; liialliset virikkeet ja sosiaalinen kanssakäyminen kuormittavat.
  • tunnistaa omia ja toisten tunnetiloja tai eleitä.​


Ulospäin näkyviä nepsypiirteitä ovat mm. levottomuus, impulsiivisuus ja itsehillinnän haasteet. Myös hahmottamisen ja sanallisen kertomisen, sekä ymmärtämisen vaikeudet voivat näkyä ulospäin.

Tarkkaavuuden pulmat eivät aina näy muille. Niin kutsutut haaveilijat uppoavat omiin ajatuksiin olematta juuri häiriöksi vaikkapa luokkahuoneessa. Havainnoinnin ja keskittymisen puuttuessa oppiminen on kuitenkin hankalampaa. Tutut säännöt eivät toistu joka tilanteessa, ja tämä voi nepsypiirteiselle tuntua epäloogiselta. Tätä voi kuitenkin harjoitella eri tilanteissa.

Nepsykirjolla olevien toimintakyky saattaa heiketä erityisesti stressitilanteissa ja palautua hitaammin, kuin nenteillä. Stressin merkkejä voi opetella tunnistamaan ennakoivasti. Silloin omaa kokonaiskuormitusta ja ympäristön tuomaa aistikuormaa voi vähentää. Vireystila ja mieliala voivat muuttua päivittäin useasti, mikä voi näkyä myös ympärillä oleville.

Jokainen nepsyihminen on yksilö, joten haasteet voivat näkyä hyvin eri tavoin. Ne voivat vaihdella ajan ja ympäristön myötä. On myös tärkeää ymmärtää, että vaikka haasteet eivät välttämättä näy päällepäin, ne ovat todellisia. Päivittäisistä toiminnoissa ja arkielämässä selviäminen vaativat ponnisteluja.​

Vinkkejä nepsypiirteiden kanssa toimimiseen

  • Suunnittele päiväsi sinulle sopivaksi, jolloin voit säädellä kuormitustasi.
  • Varaa päivittäin aikaa palautua sinulle sopivalla tavalla.
  • Kirjaa tärkeät asiat ylös.
  • Anna itsellesi riittävästi aikaa valmistautua muutoksiin ja uusiin tilanteisiin.
  • Tutustu omiin tunteisiisi, ne ovat tärkeitä ja niiden kanssa oppii pärjäämään.
  • Harjoittele sinulle sopivia rauhoittumisen keinoja.
  • Ja lopuksi vielä: nepsy-piirteitä ei ole tarkoitus poistaa. Tavoite on etsiä keinoja, joiden avulla selviydyt hankalissa tilanteissa.

Nepsypiirteisenä toimiminen nenttien maailmassa voi vaatia tavallista enemmän erilaisten taitojen harjoittelua. Myös itsetuntemuksen sekä oman kuormituksen tunnistamista voi harjoitella. Haasteiden kääntöpuolena neuropoikkeavuus tuo mukanaan myös paljon vahvuuksia. Nepsypiirteiset saattavat olla muun muassa erityisen tarkkoja, kekseliäitä, oikeudenmukaisia, innostuvaisia, rehellisiä ja pohdiskelevia. Ole siis rohkeasti oma itsesi!

Päivitetty 9.10.2023

Kysy tai keskustele aiheesta PulmaKulmassa:

Oliko tämä sivu hyödyllinen?

1 = Ei lainkaan hyödyllinen, 5 = erittäin hyödyllinen