Nuorimies katselee takkia kirpputorilla

Ympäristö ja kuluttaminen

Ympäristön kuntoon ja hyvinvointiin voi vaikuttaa pienillä teoilla. Turvallinen, siisti ja huolehdittu asuinalue ja ympäristö vaikuttavat asukkaiden mielialaan ja alueen viihtyvyyteen. Ympäristöstä huolehtiminen on jokapäiväisiä pieniä tekoja, lainsäädäntöä ja oikeanlaisia valintoja. Yhteinen ympäristö ja sen tulevaisuus on jokaisen yhteinen asia. Kestävä kehitys tarkoittaa maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa muutosta, jolla turvataan sekä nykyisten että tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuudet.

Lähes jokainen teko tai toiminta vaikuttaa luontoon ja kuluttaa sitä. Kaikki luonnonvarat eivät ole itsestään uusiutuvia. Ympäristöstä on pidettävä huolta, jotta luonnon antimista ja sen tarjoamista elämyksistä voidaan nauttia vielä sukupolvien ajan. Huolimaton jätteiden lajittelu kuormittaa ympäristöä ja voi olla uhka ihmisten ja eläinten terveydelle. Vaarallinen jäte, kuten lääkkeet, akut ja paristot, eivät kuulu luontoon, vaan ne tulee toimittaa asianmukaisiin keräyspisteisiin.

Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa asioihin esimerkiksi ostopäätöksillä. Kuluttajat ohjaavat markkinoita ja kaupat tarjoavat sellaista tavaraa, jota ostetaan paljon. Valitsemalla eettisesti kestäviä ja ympäristöä säästäviä tuotteita voi omalta osaltaan huolehtia maapallon hyvinvoinnista.

Lue tarkempaa tietoa:

Arjen valinnat

Pienilläkin valinnoilla ja toiminnalla on merkitystä ympäristöön. Omaa arkea ja kulutusta voi arvioida monelta kannalta:

  • Kuinka paljon elämäntapani ja valintani kuormittavat ympäristöä?
  • Kuinka voisin vähentää tuottamaani jätemäärää?
  • Missä ostamani tuote on valmistettu ja kuka sen on tehnyt?
  • Mitä lautasellani on?

Arjen pienet valinnat voivat tuntua turhilta, mutta omalla esimerkillä voi saada muitakin mukaan, ja pienistä puroista syntyy isompi virta. Suosimalla kestäviä tuotteita, ja esimerkiksi kierrätystä, jokainen on mukana luomassa puhtaampaa huomista.

Kertakulutus ja jokaisen muotivaatteen ostaminen kuluttaa ympäristöä

Vaateostoksissa kannattaa aina suosia kirpputoreja, kierrätystä ja ostaa vain tarpeeseen laadukkaita ja kestäviä tuotteita. Ympäristön lisäksi samalla tulee säästäneeksi myös kukkaroaan.

Liikenne kuluttaa paljon luonnonvaroja ja energiaa

Liikkumiseen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Kannattaa suosia kävelyä, pyöräilyä, tai joukkoliikennettä. Liikenne on ympäristön kannalta yksi merkittävistä kulutuksen osa-alueista. Liikenne kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa, aiheuttaa melua, heikentää ilmanlaatua ja tuottaa jätteitä. Työ- ja harrastusmatkojen osalta voi myös selvittää, onko muilla sama matka, ja kulkea yhteiskyydillä. Kimppakyyti vähentää liikenteen ympäristölle aiheuttamaa rasitusta.

Roskat eivät kuulu luontoon

Roskat kuuluvat roskakoriin eivätkä maahan tai luontoon. Purukumin tai tupakantumpin paikka on niille varatussa jäteastiassa. Autoillessa kyydin aikana syntyneet roskat kerätään pussiin ja hävitetään asianmukaisesti. Lajittelu, esimerkiksi biojätteisiin ja sekajätteisiin on hyvä keino vähentää ilmastokuormaa.

Oikeanlainen kasvissyönti on ympäristölle hyväksi

Worldwatch-instituutin ja Maailman luonnonsäätiö WWF:n mukaan kasvisruoan tuotantoon tarvitaan merkittävästi vähemmän energiaa kuin lihan. Lihantuotanto aiheuttaa myös runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Kasvisten määrää lautasella kannattaa lisätä ja opetella syömään niitä monipuolisesti.

Ruokailussa kannattaa suosia kotimaisia tuotteita. Suomessa valmistettu tuote työllistää suomalaisia. Myös tuotteen kuljetukseen on kulunut vähemmän energiaa kuin esimerkiksi ulkomaisen tuotteen kuljetukseen.

Suomessa ei ole pulaa vedestä, mutta kuuman veden tuottaminen kuluttaa runsaasti energiaa

Suihkussa ei siis kannata läträtä turhan kauan. Helppo keino pitää suihkuttelu muutamien minuuttien mittaisena on valita esimerkiksi alle neljän minuutin mittainen suosikkikappale ja laittaa se soimaan suihkuun mennessä. Kun kappale loppuu, oma suihkuvuoro on käytetty. On myös hyvä totutella peseytymään hieman viileämmällä vedellä ja sammuttaa vesi aina saippuoinnin ajaksi.

Viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön luominen ja siitä huolehtiminen on kaikkien vastuulla

Todennäköisesti jokainen meistä haluaa asua siistissä ja viihtyisässä ympäristössä, jossa tuntee olonsa turvalliseksi. Omaa asuinaluettaan osaa yleensä arvostaa paremmin, kun tutustuu asuinalueensa historiaan ja löytää asioita, joiden vuoksi juuri oma asuinalue on se kaikista mukavin.

Mitä kotitalon paikalla oli viisikymmentä tai sata vuotta sitten? Onko kadun nimi aina ollut sama, kuka sen keksi ja mitä se tarkoittaa? Miltä kotikulmat nyt näyttävät, ja millaisen jäljen me nykyihmiset olemme jättämässä sen historiaan? Tällaisiin kysymyksiin voi saada vastauksia iäkkäiltä tutuilta, maakunta-arkistosta tai esimerkiksi kirjastosta.

Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen verkkosivuilta löytyy runsaasti tietoa kaupunkiympäristöstä, aina grillauspaikkojen sijainnista viimeisimpien lakiuudistusten vaikutuksiin. Ympäristöhallinnon verkkosivuilta löytyy ympäristötietoa Suomen eri alueista Hangosta Nuorgamiin.

Turvallisuus ja siisteys ovat asioita, joita useat arvostavat asuinpaikasta riippumatta

Hyvä asuinalue tukee kaiken ikäisten asukkaidensa hyvinvointia. Jos oman asuinalueen kunnossa on parantamisen varaa, voi Oulussa ottaa yhteyttä suoraan omalla alueella toimivaan urakoitsijaan.

Roska-astioiden vähyys, rikkinäiset puistonpenkit tai puutteellinen valaistus lisäävät epämukavuuden ja levottomuuden tuntua. Roskainen ympäristö lisää roskaamista, kun taas puhdas ympäristö vähentää sitä.

Omat ideat kotikulmien parantamiseksi kannattaa viedä eteenpäin. Useissa kunnissa toimii nuorten vaikuttajaryhmiä ja netissä on erilaisia vaikuttamisen kanavia. Näitä kanavia kannattaa hyödyntää omien ideoiden viemisessä eteenpäin.

Joitakin ideoita voi toteuttaa itse

Roskien kerääminen vaikkapa iltalenkillä on yksinkertainen tapa saada ympäristöä siistimmäksi. Omalla esimerkillä voi kannustaa mukaan myös muita.

Naapuruston ihmisiä voi kysellä talkoisiin, joiden tarkoituksena on tehdä asuinalueesta viihtyisämpi. Heiltä voi myös kysellä mielipiteitä asuinalueesta. Mukavaan asuinympäristöön kuuluu, että ihmiset siellä tulevat toimeen keskenään.

Omalla alueella asuvia voi kerätä yhteen myös sosiaalisissa medioissa. Esimerkiksi Facebookista voi etsiä omalla alueellaan toimivia ryhmiä tai perustaa oman ryhmän.

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeudet antavat jokaiselle mahdollisuuden käyttää luontoa.

Suomalainen jokamiehenoikeus on laajuudessaan ainutlaatuinen koko maailmassa, ja se koskee jokaista Suomessa oleskelevaa. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan mahdollisuutta käyttää luontoa maksutta riippumatta siitä, kuka on alueen omistaja.

Toisten pihamaita lukuun ottamatta luonnossa saa liikkua ja retkeillä jalan, hiihtäen, ratsailla tai pyöräillen. Pellot, niityt ja istutusalueet tulee myös kiertää, etteivät ne vahingoitu.

Luonnonsuojelualueilla jokamiehenoikeuksia voidaan rajoittaa

Jokaisella luonnonsuojelualueella voi olla erilaiset rajoitukset. Alueella voidaan rajoittaa esimerkiksi liikkumista, leiriytymistä, kasvien keräämistä ja onkimista.

Liikkumisen lisäksi myös tilapäinen majoittuminen on yleensä sallittua

Luonnossa voi telttailla melko vapaasti, kunhan pitää sopivan etäisyyden asumuksiin. Toisen pihamaalle ei siis saa pystyttää omaa telttaa. Avotulta ei saa tehdä toisen maille, ellei siihen ole pakottavaa syytä. Kannettavan keittimen tai grillin käyttöä ei kuitenkaan lasketa avotuleksi.

Luonnon antimia saa hyödyntää vapaasti

Marjat, sienet ja rauhoittamattomat kukat ovat kaikkien poimittavissa. Myös onkiminen ja pilkkiminen ovat sallittuja. Muuhun kalastukseen tulee olla lupa. Vesistöjä saa hyödyntää myös uima- tai peseytymistarkoituksiin, ja talvisin jäällä on lupa kulkea.

Jokamiehenoikeudet tuovat mukanaan vastuun

Jokamiehenoikeudella liikkuva ei saa aiheuttaa häiriötä tai haittaa luonnolle, eläimille tai toisille ihmisille. Koiraa ei saa pitää irti luonnossa 1.3.–19.8.

Lintujen pesät ja poikaset on jätettävä rauhaan, samoin muut metsän eläimet sekä rauhoitetut kasvit. Kasvavia puita ei saa kaataa tai vahingoittaa, eli saunavihdan tai pajunkissojen keruu toisen mailta ei ole sallittua.

Kuivunutta tai kaatunutta puuta ei saa toisen mailta ottaa, kuten ei myöskään varpuja tai sammalta. Roskia ei jätetä luontoon, vaan ne tulee ottaa mukaan ja hävittää asianmukaisesti.

Toisen mailla ei saa ajaa luvatta moottoriajoneuvolla. Myös kalastus ja metsästys vaativat viralliset luvat.

Kestävä kehitys

Maapallon tulee kestää sukupolvilta seuraaville.

Jokainen voi vaikuttaa siihen, millaiseen kuntoon planeetta jäljiltämme jää. Kestävä kehitys jakaantuu kolmeen alueeseen: ekologiseen, taloudelliseen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Kestävä kehitys tarkoittaa maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa muutosta, jolla turvataan sekä nykyisten että tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaatteen mukaan ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa. Luonnon kestokyvyllä on rajansa.

Maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi liikakansoittuminen ja ilmastonmuutos.

Yhden ihmisen ei ole tarkoitus kantaa vastuuta koko maailman pelastamisesta

Kestävämpään kehitykseen tulee pyrkiä valtioiden tasolla. Suomi on menestynyt kansainvälisissä kestävän kehityksen vertailuissa hyvin. Tämä vaatii kuitenkin yhteisiä talkoita niin kunta- , työpaikka- kuin yksilötasollakin.

Esimerkiksi Kirkon ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemaker toimii globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta rauhaa, ihmisoikeuksia ja luontoa koskevissa asioissa.

Kierrätys on tavaroiden ja materiaalien uusiokäyttöä

Kierrätyksen tarkoituksena on säästää luontoa, sillä uusien tavaroiden tuottaminen markkinoille kuluttaa energiaa ja raaka-aineita.

Elektroniikka sekä vaate- ja sisustusmuoti vaihtuvat koko ajan. Itselle tarpeettomat tavarat kannattaa laittaa kaatopaikan sijasta kiertoon, sillä yhden roska voi olla toisen aarre. Tavaroita kannattaa kierrättää ja lainailla kavereiden kanssa ja myydä kirpputoreilla.


Kekseliäisyyttä käyttämällä vanhasta saa tehtyä jotain uutta. Vanhoista farkuista voi tehdä esimerkiksi uuden laukun ja pienistä rikkoutuneista tavaroista koruja.

Kestävä kehitys on luonnosta ja toisista ihmisistä huolehtimista

Sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa kansalaiset pystyvät vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon ja ovat turvassa syrjäytymiseltä. Hyvinvoinnin edellytysten, kuten riittävän ravinnon ja terveydenhuollon, on oltava taattuja nyt ja tulevaisuudessa.

Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman suurimpia

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ilmastokuormaa, joka syntyy tuotteen, toiminnan tai palvelun takia. Ilmastokuormitus lisää kasvihuonekaasuja ja aiheuttaa ilmastonmuutosta. Jokainen kuluttajan tekemä päätöksen vaikutus on laskettavissa sen mukaan, paljonko päästöjä siitä syntyy.

Lähes kaikelle toiminnalle on laskettavissa hiilijalanjälki. Esimerkiksi ruoka, sähkölasku ja liikkuminen tuottavat päästöjä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan kilogrammoina. Ekologinen jalanjälki taas ilmoitetaan pinta-alana: montako maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki eläisivät kuten minä?

Ympäristönsuojelun tarkoituksena on estää ympäristön saastuminen ja säilyttää hyvä ympäristön tila

Suojelutyötä voivat tehdä kaikki. Myös kunnilla ja valtiolla on velvollisuus huolehtia ympäristön tilasta esimerkiksi lainsäädännöllä. Jokainen haluaa elää puhtaassa ympäristössä, joka alkaa heti omalta kotiportaalta. Siihen eivät kuulu maassa lojuvat roskat, rikotut pullot tai ojaan hylätyt rikkinäiset polkupyörät. Tärkeintä on huolehtia siitä, ettei omilla toimillaan aiheuta ympäristön roskaantumista.

Kirpputorit Oulussa

Kaikkea ei kannata ostaa uutena, sillä kirpputoreilta voit saada tarvitsemasi vaatteen tai tavaran edullisemmin ja kierrätettynä.

Hyväkuntoisia vaatteita, kodintekstiilejä, huonekaluja, astioita ja erilaisia harrastusvälineitä voit löytää kirpputoreilta. Voit itsekin myydä turhaksi jääneitä, ehjiä ja hyväkuntoisia vaatteita ja tavaroita kirpputoreilla, tai lahjoittaa niitä myyntiin. Netistä löytyy myös paljon kirpputoreja ja erilaisia kierrätysryhmiä.

Nettikirpputori

Fintage (fintage.fi)

nettikirppari -toimintaa

Kirpputorit Oulun keskustassa

DOM second hand (oulunseurakunnat.fi)

Osoite: Asemakatu 6, 90100 Oulu

Lähetyskirpputori Lähis (facebook.com)

Osoite: Uusikatu 78, 90100 Oulu

Saaga Secondhand (saagasecondhand.fi)

Osoite: Saaristonkatu 15, 90100 Oulu

Sininen pysäkki, osto- ja myyntiliike (sininenpysakki.fi)

Saaristonkatu 18-20, 90100 Oulu

Kirpputorit Limingantullissa

Vadelmatarha (vadelmatarha.fi)

Osoite: Kempeleentie 7B

SPR:n Kontti (sprkontti.fi)

Osoite: Tyrnäväntie 14

Kirpputori Aasta Ööhön (kirpputoriaastaoohon.com)

Osoite: Alasintie 3-7

Muut asuinalueet

Järkikirppis (järkikirppis.fi)

Osoite: Tehtaankatu 1, Raksila

Paljekirppis (paljekirppis.fi)

Osoite: Paljetie 12, Karjasilta

Kirppis Aarrearkku (facebook.com)

Osoite: Patteritie 7, Alppila

Toppila-Center (facebook.com)

Osoite: Paakakatu 2, Toppila

Oulun lähialueet

Kyläkirppis & kahvila Iisi (iisikirppis.fi)

Osoite: Lummintie 21, Oulunsalo

SPR:n Pointti (punainenristi.fi)

Osoite: Revontie 13, Haukipudas

Vintage liikkeet Oulussa

Tarkkis 14 (facebook.com)

Osoite: Tarkka-ampujankatu 14

Pivis (pivis.fi)

Osoite: Rautatienkatu 20

Mallaamo – vaatelainaamo (mallaamo.fi)

Osoite: Uusikatu 14

Päivitetty 10.9.2021

Kysy tai keskustele aiheesta PulmaKulmassa:

Oliko tämä sivu hyödyllinen?

1 = Ei lainkaan hyödyllinen, 5 = erittäin hyödyllinen