Äiti ja poika katsovat toisiaan

Myönteinen vuorovaikutus perheessä

Vuorovaikutus perheessä

Vanhemman ja nuoren välinen hyvä ja luottamuksellinen suhde perustuu myönteiselle vuorovaikutukselle. Se tarkoittaa sitä, että voidaan keskustella asioista, iloita, itkeä ja nauraa yhdessä. Jokainen tulee kuulluksi ja erimielisyydet ratkotaan tavalla, joka ei mene henkilökohtaisuuksiin ja ole pelottavaa tai uhkaavaa. Riidat on tärkeä sopia, pyytää ja antaa anteeksi. Yhteinen huumori voi olla tärkeässä roolissa vanhemman ja nuoren välisen keskusteluyhteyden avaamisessa ja vahvistamisessa.  

On helppoa olla yhteydessä silloin, kun asiat menevät hyvin. Elämän haastavat tilanteet tuovat nopeasti näkyviin perheen vuorovaikutusilmaston. Nuoruuteen kuuluu myös oman tilan tärkeys. Vanhempi joutuu tasapainottelemaan yhteyden säilyttämisen ja nuoren itsenäistymisen välillä ja hakemaan uudenlaista tapaa olla nuoren kanssa. Hyvät vuorovaikutustaidot ovat taitoja siinä missä monet muutkin taidot. Myös vuorovaikutustaitoja voi parantaa ja kehittää missä tahansa elämän vaiheessa.

Lue lisää vuorovaikutuksesta ihmissuhteissa (hyvakysymys.fi)

Myönteisen vuorovaikutuksen vahvistaminen

Välittävä ja lämmin tunneilmasto, yhdessäolo sekä mahdollisuus keskustella niin mukavista kuin haastavistakin asioista vahvistavat perheen myönteistä vuorovaikutusta. Vaikka vanhemmalla luonnollisesti on enemmän päätösvaltaa perheessä, nuoren kokemusten ja näkemysten arvostaminen yhteisessä keskustelussa tulisi olla vuorovaikutuksen lähtökohtana. Nuoren mielipiteen voi kuulla ja ymmärtää hänen näkökulmansa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että aina täytyisi toimia nuoren toivomalla tavalla.

Jos haluat vahvistaa perheen vuorovaikutusta tai olet huolissasi esimerkiksi perheen kireästä ilmapiiristä, kannattaa hakea tukea ja apua tilanteeseen. Vanhempien Akatemian (nuortenystavat.fi) TunneNuori vanhemmuusryhmästä saat työkaluja mm. nuoren itsetunnon vahvistamiseen sekä vanhemman ja nuoren tunnetilojen käsittelyyn ja rauhoittamiseen. NNKY:n kamalat äidit (ywca.fi) vertaisryhmissä käsitellään ja jaetaan vanhemmuuden iloja ja haasteita.

Kotona asuu täysi-ikäinen nuori

Kodin säännöt koskevat kaikkia ja helpottavat elämää, asuipa kodissa yksi, kaksi tai kolme sukupolvea. Usein vanhemmat miettivät, miten paljon he voivat pyytää kotona asuvan täysi-ikäisen lapsen osallistuvan kotitöihin ja yhteisiin kustannuksiin. Asiasta ei kannata tehdä liian vaikeaa. Myös itsenäistyvän nuoren etu on, että hän osallistuu ja ottaa vastuuta yhteisestä kodista ja noudattaa kodin sääntöjä. Nuorelta voi ja saa vaatia osallistumista arjen askareisiin. Samoin yhteisiä pelisääntöjä on hyvä miettiä esimerkiksi kotiintuloaikoihin. On selvää, että silloin kun asutaan samassa taloudessa, on kohteliasta muita kohtaan, että kaikki tietävät, missä kukin menee. Tämä koskee myös vanhempia. Samoin nuori ilmoittaa vaikka tekstiviestillä, jos päivän aikataulu muuttuu, eikä hän tule kotiin yöksi tai jättää päivällisen väliin.  Toki asioista pitää sopia yhdessä etukäteen. Näin vältetään tulkintoja ja niistä aiheutuvia riitoja.  Rahaan liittyvistä asioista on hyvä puhua ja sopia yhteiset käytännöt. Mistä menoista huolehtivat vanhemmat ja mistä nuori itse omilla rahoillaan?

Keinoja myönteiseen vuorovaikutukseen

  • Keskustele ja ole kiinnostunut nuoren asioista.
  • Jos nuori asuu vielä kotona, anna kiireetöntä läsnäoloa päivittäin. Pienikin hetki riittää, esimerkiksi aamiaispöydässä.
  • Kiinnitä huomio nuoressa hyvään. Mikä meni hyvin? Missä hän onnistui? 
  • Perheen yhteiset säännöt selkeyttävät elämää ja luovat turvaa myös itsenäistyvälle nuorelle.
  • Kerro nuorelle selvästi, miten odotat hänen osallistuvan perheen yhteisiin askareisiin.
  • Miettikää yhdessä myös sitä, mitä pelisääntöjen rikkomisesta seuraa?
  • Ymmärrä ja tue nuoren itsenäistymishalua ja -tarpeita.
  • Näytä esimerkkiä tunteiden säätelyyn ja itsensä rauhoittamiseen.

Luettavaa

Jari Sinkkonen (2012). Nuoruusikä : miten lapsesta tulee nuori aikuinen? WSOY. 279 sivua. Lainattavissa Outi-kirjastoista.

Katja Myllyviita (2016, 3. uud. p.). Peace! : selviytymisopas nuorten vanhemmille. Duodecim. 135 sivua. Lainattavissa Outi-kirjastoista. Löytyy myös esim. Storytel- ja Nextory-ääni- ja E-kirjasovelluksista.

Tiina Huttu & Kirsi Heikkinen (2020). Pää kylmänä : näin tuet teinin aivojen itsenäistymistä. WSOY. 233 sivua. Lainattavissa Outi-kirjastoista. Löytyy myös esim. Storytel- ja Nextory-ääni- ja E-kirjasovelluksista.

Tehtävä vanhemmalle ja 13-16-vuotiaalle nuorelle:

1. Pohtikaa ensin itse ja sitten yhdessä, mitkä arjen yhteiset hetket ovat teille tärkeitä vuorovaikutusyhteyden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi.

2. Mikä kehu tai huomionosoitus on viime päiviltä toisen antamana jäänyt erityisesti mieleen

3. Käykää keskustelu rajoista:

  A) Mistä asioista nuori saa päättää itse?

  B) Mistä asioista voimme päättää yhdessä?

  C) Mistä asioista päättää vanhempi?

4. Mistä arjen asioista on hyvä sopia kasvotusten, mistä soittamalla, mistä viestein?

5. Kertokaa toisillenne muistoja menneiltä ajoilta. Vanhempi, kerro nuorelle muisto ajalta, kun olit hänen ikäisensä. Nuori, kerro vanhemmalle muisto lapsuudestasi.

6. Katsokaa video perheen juhlahetkestä (youtube.com). Miettikää sitten joku arjen tilanne, missä vuorovaikutus ei toimi. Kertokaa toisillenne, miten toivotte toisen asiassa jatkossa toimivan (ei sitä, mikä tähän asti on mennyt huonosti).

7. Kertokaa toisillenne, mitä keinoja teillä on rauhoittaa itseänne silloin, kun meinaa ahdistaa, stressata tai ottaa päähän.

Oliko tämä sivu hyödyllinen?

1 = Ei lainkaan hyödyllinen, 5 = erittäin hyödyllinen

Millä sanoilla kuvailisit perheenne ilmapiiriä? Kysy myös nuorelta tämä kysymys. Mikä toimii hyvin? Mihin haluaisitte muutosta?