Kaksi henkilöä katselee tietokoneen näyttöpäätettä.

Laki nuorille

Suomessa jokainen on tasavertainen ja oikeutettu samaan oikeusturvaan. Lakien avulla turvataan kaikkien tasavertaisuutta ja oikeuksia. Lait on säädetty yhteisiksi pelisäännöiksi, joita kaikkien tulee noudattaa rangaistuksen uhalla. Poliisi ja viranomaiset valvovat, että lakia noudatetaan.

Alle 18-vuotiaat eivät ole oikeudellisesti täysivaltaisia, mutta lapsilla ja nuorilla on iästä riippuen erikseen sovittuja oikeuksia. Lasten ja nuorten oikeudet on turvattu YK:n lasten oikeuksien sopimuksella. Sopimus velvoittaa vanhempia, kuntia ja valtiota suojelemaan lasten hyvinvointia ja kehitystä. Vanhemmilla on oikeus tehdä päätöksiä alaikäisten lastensa puolesta. Iän karttuessa nuoren oikeudet ja vastuut lisääntyvät.

Päivitetty 29.1.2024

Lue tarkempaa tietoa:

Oikeudet ja velvollisuudet

Vanhemmat tai huoltajat ovat vastuussa alle 18-vuotiaasta.

Lasten ja nuorten oikeudet on turvattu Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n lasten oikeuksien sopimuksella. Sopimus velvoittaa vanhempia, kuntia ja valtiota suojelemaan lasten, eli alle 18-vuotiaiden, hyvinvointia ja kehitystä. Myös monet järjestöt, esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry, tekevät töitä lasten oikeuksien puolustamiseksi.

Katso alta video nuorten oikeudesta päättää omista asioistaan. Voit katsoa videon Nuoren oikeus päättää omista asioistaan myös YouTubessa tästä linkistä (Youtube).

Nuoren oikeus päättää omista asioistaan

Vanhempien on toimittava lapsen edun mukaisesti

Lasta on suojeltava erityisesti väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Suomen lain mukaan lapsen henkinen alistaminen ja ruumiillinen kurittaminen on kielletty. Väkivallan käyttö on rangaistava teko. Lasten oikeudet voivat joskus joutua koetukselle esimerkiksi vanhempien erotilanteissa tai alaikäisen tarvitessa sairaanhoitoa.

Alle 18-vuotiaalla on oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, kun hänen kehitystasonsa sen sallii. Nuori voi osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon esimerkiksi järjestö- ja oppilaskuntatoiminnassa tai äänestämällä nuorisovaaleissa.

Nuoren rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen tarkoittaa sitä, että yli 15-vuotiasta voidaan syyttää ja hänet voidaan tuomita rikoksesta. Myös alle 15-vuotias on silti korvausvelvollinen aiheuttamistaan vahingoista, koska laissa ei ole määritelty vahingonkorvausvelvollisuuden alaikärajaa.

Alle 15-vuotiaana ei selviä rikoksista ja rikkeistä ilman seurauksia

Rikoksesta kiinni jäävästä alle 15-vuotiaasta tehdään lastensuojeluilmoitus. Hänen rikoksensa ja muu tilanteensa käsitellään siis sosiaaliviranomaisten kanssa. Poliisi kirjaa toimenpiderekisteriin kaikki tiedot henkilöstä, vaikka kyseessä ei olisi rikos.

Alle 15-vuotiaasta kirjatut tiedot poistuvat rekisteristä yleensä vuoden sisällä siitä, kun henkilö on täyttänyt 18 vuotta. Tämä edellyttää, ettei rekisteriin ole tullut uusia merkintöjä.

Nuoria rikoksentekijöitä eli 15–20-vuotiaita ei yleensä tuomita yhtä ankariin rangaistuksiin kuin aikuisia. Alle 18-vuotiaita tuomitaan harvoin ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

15 vuotta täyttänyt saa hallita itse ansaitsemiaan rahoja

15 vuotta täyttänyt voi avata oman pankkitilin ilman vanhempien lupaa, eikä vanhemmilla ei ole oikeutta käyttää nuoren itse ansaitsemia rahoja. Alle 18-vuotias ei kuitenkaan saa tehdä suurisummaisia ostoksia itsenäisesti, vaan vanhemmat voivat halutessaan vaatia kaupan purkamista.

Vanhemmat ovat alle 18-vuotiaan edunvalvojia oikeudellisissa asioissa

15–17-vuotiaan huoltajilla on oikeus tulla kuulluiksi tätä koskevassa rikostutkinnassa ja oikeuskäsittelyssä.

Alaikäisellä ei ole samanlaista oikeutta solmia sopimuksia kuin aikuisella. Alle 18-vuotias ei voi esimerkiksi tilata lehteä tai tehdä puhelinliittymä- tai vuokrasopimusta ilman huoltajan lupaa. Jos alaikäinen tekee sopimuksen ilman lupaa, huoltaja voi vaatia sopimuksen purkamista.

15 vuotta täyttänyt voi tehdä työsopimuksen itsenäisesti. Huoltajalla on oikeus purkaa työsopimus, jos hän pitää työsopimusta haitallisena nuoren kasvulle, kehitykselle tai terveydelle.

Vanhemmat tai lailliset huoltajat ovat vastuussa lapsestaan, kunnes tämä täyttää 18 vuotta

Vanhemmilla on velvollisuus elättää lastaan 18-vuotiaaksi asti. Opiskelijan vanhemmilla on kuitenkin tietyissä tapauksissa elatusvelvollisuus pidempään, vaikka opiskelija olisikin täysi-ikäinen.

Vanhemmilla on oikeus saada tietoa alaikäistä koskevista asioista, jotka vaikuttavat oleellisesti hänen elämäänsä, sekä puuttua alaikäisen lapsensa päätöksiin. Vanhemmilla ja huoltajilla on myös oikeus päättää lapsensa puolesta tiettyjä asioita.

Päivitetty 29.1.2024

Sananvapauden rajat

Sananvapaus tuo mukanaan vastuun.

Sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaus ei silti tarkoita, että netissä, somessa tai missään muuallakaan voi kirjoittaa tai sanoa julkisesti mitä tahansa. Sananvapautta rajoittavat muut perusoikeudet kuten kunnian ja yksityiselämän suoja.

Rangaistavia tekoja ovat kunnianloukkaus, yksityiselämään liittyvän tiedon levittäminen sekä rasistisen tai ihmisryhmää kohtaan hyökkäävän tai väkivaltaan kehottavan aineiston julkaiseminen.

Kunnianloukkaus on rangaistava teko

Kunnianloukkaukseen syyllistyy, jos esittää toisesta julkisesti perättömän väitteen, joka voi vahingoittaa kohdehenkilöä. Kunnianloukkaus on rikos myös internetissä, ja siitä voi jäädä kiinni, vaikka käyttäisi nimimerkkiä.

Ihmisillä on oikeus yksityiselämän suojaan

Toisen ihmisen yksityiselämään liittyvän tiedon levittäminen on rikollista, jos tiedon levittäminen vahingoittaa tai saattaa hänet halveksittavaan asemaan. Yksityiselämän asioita ovat muun muassa terveystiedot, perhe-elämä ja seksuaaliset suhteet.

Kuvaaminen yksityisellä paikalla, esimerkiksi jonkun kotona, on kiellettyä ilman lupaa. Julkisella paikalla kuvaaminen on sallittua, paitsi julkisten tilojen yksityistiloissa, kuten pukukopeissa. Yksityishenkilöä loukkaavien kuvien tai videoiden julkaiseminen ilman lupaa on silti kiellettyä.

Kuvassa esiintyviltä henkilöiltä tulee aina kysyä lupa ennen kuvan julkaisua netissä. Alle 18-vuotiasta henkilöä esittävän kuvan julkaisemiseen tarvitaan lupa myös tämän huoltajalta.

Päivitetty 29.1.2024

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuus ei ole mielipide, vaan perustuu lakiin. Suomen perustuslaissa säädetään, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Yhdenvertaisuus kuuluu jokaisen perusoikeuksiin. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

  • sukupuolen,
  • iän,
  • alkuperän,
  • kielen,
  • uskonnon,
  • vakaumuksen,
  • mielipiteen,
  • terveydentilan,
  • vammaisuuden
  • tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Ihmisten yhdenvertaisuudesta säädetään myös yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa, sekä eri elämänalueita koskevassa lainsäädännössä. Sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolen moninaisuudesta säädetään tasa-arvolaissa.

Myös erilaiset kansainväliset sopimukset, joihin Suomikin on sitoutunut, takaavat kaikille oikeuden yhdenvertaisuuteen. Tällaisia sopimuksia ovat muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistus, rotusyrjinnän vastainen yleissopimus ja taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus.

Syrjintä

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän. Kaikki huono kohtelu ei kuitenkaan ole lain tarkoittamaa syrjintää. Suomessa yhdenvertaisuusvaltuutettu auttaa syrjintään liittyvissä asioissa. Jos havaitset tai itse koet syrjintää, voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto arvioi tilannetta, sekä neuvoo ja opastaa sinua.

Katso alta video yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toiminnasta. Voit katsoa videon Puututaan yhdessä syrjintään – ota yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun myös Youtubessa tästä linkistä. (Youtube)

Puututaan yhdessä syrjintään – ota yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun

Rasismi ja antirasismi

Rasismi

Rasismi tarkoittaa ihmisen ihonväriin tai oletettuun etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää. Usein kuulee puhuttavan myös esimerkiksi ikärasismista, vaikka tarkoitetaankin ikäsyrjintää. Kaikki syrjintä ei ole rasismia.

Rasismi on moniulotteinen asia. Sitä on ennakkoluuloissa, katseissa, puheissa, teoissa ja kokonaisissa järjestelmissä ja rakenteissa. Rasismia voi olla vaikea tunnistaa tai ymmärtää etenkin, jos ei itse ole sitä joutunut kokemaan.

Rasistisella rikoksella tarkoitetaan sellaista rikosta, jonka motiivi eli vaikutin on rasistinen. Jos rikoksen motiivi perustuu rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, voidaan sitä rikoslain perusteella käyttää rangaistuksen koventamisperusteena.

Antirasismi

Jokainen voi toimia antirasistisesti. Antirasistinen toiminta voi olla oman ymmärryksen lisäämistä, asioista selvää ottamista ja niihin perehtymistä. Esimerkiksi rakenteellista rasismia voi olla vaikea ymmärtää, ellei siitä ota itse selvää.

On helpompi tunnistaa rasistisia tilanteita, tekoja ja rakenteita, kun niistä on tietoinen. Silloin voi myös puuttua tilanteisiin, joissa rasismia ilmenee ja puolustaa rasismin kohteeksi joutunutta. Esimerkiksi rasistisiin vitseihin ja muuhun puheeseen kannattaa puuttua, vaikka siitä tulisikin itselle epämukava olo. Tuen tarjoaminen onkin yksi hyvä tapa toimia antirasistisesti.

Rakenteelliseen rasismiin vaikuttaminen voi tuntua kaukaiselta ajatukselta, eikä arkipäivän rasistisiin tilanteisiinkaan puuttuminen ole helppoa. Pienilläkin teoilla voi kuitenkin olla suuri merkitys rasismin kohteeksi joutuvalle. Tarjoamalla tukea tai puuttumalla rasistisiin puheisiin olet mukana luomassa turvallista ympäristöä meille kaikille.

Katso alta Olen Antirasisti –kampanjan video. Videolta saat vinkkejä antirasistiseen toimintaan. Voit katsoa videon Olen Antirasisti myös Youtubesta tästä linkistä. (Youtube).

Olen Antirasisti

Mitä voit tehdä, jos kohtaat rasismia



Päivitetty 10.1.2023

Mistä apua

Kiireellisissä tapauksissa, joissa apua tarvitaan välittömästi, tulee soittaa hätänumeroon 112. Jos joutuu tai epäilee joutuneensa rikoksen kohteeksi, tulee ottaa yhteys poliisiin.

Vähäisestä rikoksesta voi tehdä rikosilmoituksen netissä sähköisesti. Sivuilla olevat ohjeet kannattaa lukea ensin tarkkaan. Perättömän rikosilmoituksen tai ilmiannon tekeminen on rikos, josta rangaistaan.

Jos on itse tehnyt rikoksen tai todistanut rikosta, tulee ilmoittautua poliisille. Ilmoittautumalla voit ehkäistä ongelmien kehittymisen entistä pahemmaksi ja mahdollisesti lievittää seurauksia. Avunanto ja toisen yllyttäminen rikokseen on laitonta.

Alle 15-vuotiaiden oululaisten tekemät näpistykset ja muut omaisuusrikokset käsitellään Näppihaukka-toimintamallin avulla. Näppihaukka-toiminta on kaupungin sosiaalitoimen ja nuorisopalveluiden yhteinen toimintamalli nuorten rikollisuuden ehkäisemiseen.

Lakimiesten ja asianajajien yhteystietoja voi etsiä yrityshakemistoista. Valtion ylläpitämästä oikeusaputoimistosta voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan, jos ei taloudellisesti pysty hankkimaan itselleen maksullista apua.

Rikosuhripäivystys antaa apua rikoksen uhreille, uhrien omaisille ja rikosten todistajille

Rikosuhripäivystyksen auttava puhelin: p. 116 006, ma-pe klo 9-20.

Rikosuhripäivystyksen juristin puhelinneuvonta:  p. 0800 161 177, ma-to klo 17-19.

Katso alta video avun hakemisesta RIKUchatista. Voit katsoa videon Kohtasitko kiusaamista tai väkivaltaa? Hae apua RIKUchatista myös YouTubessa tästä linkistä (Youtube).

Kohtasitko kiusaamista tai väkivaltaa? Hae apua RIKUchatista

Päivitetty 29.1.2024

Kysy tai keskustele aiheesta PulmaKulmassa:

Oliko tämä sivu hyödyllinen?

1 = Ei lainkaan hyödyllinen, 5 = erittäin hyödyllinen