Nuorimies leikkaa vihanneksia keittiössä.

Asuminen

Omillaan asuminen luo vapauksia, mutta tuo mukanaan myös vastuuta. Omaan asuntoon voi tulla ja mennä kuten haluaa, mutta asuminen maksaa ja asunnosta on pidettävä huolta. Vuokra-asunto on yleisin asumisen muoto kotoa muuttamisen jälkeen. Vuokrasopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, jotta oikeudet ja velvollisuudet ovat kaikille selvillä. Omaan kotiin voi muuttaa jo alaikäisenä huoltajien suostumuksella.

Asumismuotoja on erilaisia. Voit asua vuokralla, ostaa omistusasunnon tai asua asumisoikeusasunnossa. Merkittävin ero asumismuotojen välillä on se, että omistusasumisessa asunto tai kiinteistö on oma ja vuokra-asumisessa ei. Asumisoikeusasuminen on omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto.

Vuokra-asunnosta maksetaan vuokraa, jonka lisäksi kuluja tulee sähkölaskusta, vesimaksusta ja kotivakuutuksesta. Vuokraaja on vastuussa itsensä, alivuokralaisensa, vieraidensa ja lemmikkiensä aiheuttamista vahingoista. Vastaavasti vuokranantajan on pidettävä asunto hyvässä kunnossa.

Päivitetty 1.12.2023

Lue tarkempaa tietoa:

Asumismuodot

Itsenäiseen asumiseen on useita vaihtoehtoja, kuten vuokra-asunto, opiskelija-asunto, omistusasunto ja osaomistusasunto.

Vuokra-asunto on huoleton vaihtoehto asunnon omistamiselle. Opiskelija-asunnot ovat usein edullisempia, kuin muut vuokra-asunnot. Oulussa PSOAS ja Otokylä ry tarjoavat opiskelijoille soluasuntoja, yksiöitä ja perheasuntoja.

Asunnon omistamisesta tulee lisää vastuita, kun remonteista ja ylläpidosta pitää huolehtia itse. Omistusasunto kerryttää kiinteää omaisuutta, kun vuokraa ei tarvitse maksaa jollekin muulle. Yleisin tapa hankkia omistusasunto on säästää käsiraha ja ottaa asuntoa vastaan asuntolaina pankista.

Vuokra-asunnot

Vuokralla asuminen on huoleton asumisen muoto. Remonttien kustannuksia ei tarvitse miettiä ja muuttaminen toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille on helppoa. Vuokra-asunto on helpompi saada keskeiseltä paikalta ja hyvien yhteyksien varrelta kuin omistusasunto.

Opiskelija-asunnot

Oulussa asuu paljon opiskelijoita ja syksyisin kaupunkiin muuttaa paljon uusia asukkaita. Asunnoista on syksyisin kova kysyntä, ja joskus vuokra-asuntoa voi olla vaikea löytää.

Asuntoa kannattaa hakea pian opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen, koska jonot opiskelija-asuntoihin ovat syksyllä pitkät.

Soluasunnot ja kimppakämpät

Soluasunnoissa asuu useampi vuokralainen samassa asunnossa. Jokaisella vuokralaisella on oma huone, jossa usein on lukko. Keittiö ja kylpyhuone ovat asukkaiden yhteisessä käytössä. Soluasunnoissa asukkaat eivät useinkaan tunne toisiaan entuudestaan.

Kimppakämppään voi muuttaa vaikkapa kavereiden kanssa. Kimppakämppään voi olla mahdollista tehdä jokaiselle omat vuokrasopimukset. Vuokranantajat eivät tähän kuitenkaan usein suostu. Yleisempää onkin, että yksi vuokralaisista ottaa vuokrasopimuksen omiin nimiinsä ja tekee alivuokrasopimukset muiden asukkaiden kanssa.

Osaomistusasunnot

Osaomistusasunnosta ostetaan yleensä 10–15 prosentin omistusosuus. Asumisaikana käyttövastikkeen lisäksi maksetaan rahoitusvastiketta, jolla lyhennetään asuntokohtaista lainaa.

Tietyn määräajan kuluttua asukkaan tulee suorittaa loppuosuus asunnon hinnasta, jonka jälkeen asunto on kokonaan oma. Asunnon lunastushinta vaihtelee sen mukaan, paljonko lainaa on lyhennetty vuokralla asumisen aikana. Asunnon kokonaishinta määrätään sen valmistuessa.

Asunnon ostajan on asuttava osaomistusasunnossa itse, eikä hän voi vuokrata sitä eteenpäin kuin väliaikaisesti pätevän syyn perusteella. Asunnon osaomistusosuuden voi koska tahansa myydä sellaiselle henkilölle, joka ei ylitä vaadittuja tulorajoja.

Osaomistusasunnot voivat olla vapaarahoitteisia tai valtion korkotukemia. Valtion korkotukemien asuntojen hankkijoille on asetettu tulorajat, joita ostaja ei saa ylittää. Vapaarahoitteisilla osaomistusasunnoilla ei ole tällaisia rajoja.

Omistusasunnot

Rivi- tai kerrostalosta ostetaan osakkeita asunto-osakeyhtiöstä, joiden avulla omistaja hallitsee asuntoa rakennuksessa. Omakotitaloa ostettaessa ostetaan yleensä koko kiinteistö, jolloin siitä on kokonaisuudessa vastuussa.

Omakotitalossa voi kaikesta päättää itse. Asunto-osakeyhtiössä, esimerkiksi rivi- tai kerrostalossa, päätökset tehdään taloyhtiökokouksissa yhdessä osakkaiden kesken.

Omistusasunnon hankkiminen keskustasta tai rautatieaseman läheltä voi olla vaikeaa, koska ne ovat hyvin arvokkaita ja usein myös haluttuja.

Asunnon tai talon omistaminen lisää varallisuutta. Asunnon tai talon voi vuokrata eteenpäin, jos muuttaa toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille.

Ensimmäiseen asuntoon säästäminen

15–39-vuotiaat voivat säästää ensimmäiseen asuntoonsa asuntosäästö- ja tukijärjestelmä ASP:n avulla. Pankin kanssa tehdään sopimus, jossa pankki myöntää asuntolainan, kun ASP-säästäjä on säästänyt kymmenen prosenttia asunnon hinnasta.

Päivitetty 1.12.2023

Asumisen kulut

Mistä asumisen kulut koostuvat?

Vuokra-asunnossa merkittävä osa kuluista tulee vuokrasta. Omistusasunnossa yhtiövastike ja mahdolliset asuntolainan lyhennykset sekä lainaan liittyvät kulut muodostavat usein suuren osan asumisen menoista. Omat tulot ja menot vaikuttavat paljon siihen, millä alueella ja minkä kokoisessa asunnossa voi asua. Asumisen kuluihin voi vaikuttaa asunnon valinnalla sekä esimerkiksi kilpailuttamalla sähkösopimuksen ja kotivakuutuksen.

Ennen vuokra-asunnon avainten luovuttamista tehdään vuokrasopimus ja usein vuokranantaja vaatii vuokravakuuden. Vuokravakuutta voidaan käyttää maksamattomiin vuokriin tai vuokralaisen aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen. Jos vuokrat on maksettu oikein ja asunto on asianmukaisessa kunnossa, vuokravakuuden saa takaisin vuokasopimuksen päätyttyä.

Kuvitus: Jenni Alasimi

Vuokra ja yhtiövastike

Vuokran suuruus on riippuvainen asunnon sijainnista, koosta ja kunnosta. Keskeisillä paikoilla olevat asunnot ovat haluttuja ja vuokra on korkeampi. Yhteyksistä ja keskuksista kauempana olevat asunnot ovat usein edullisempia. Edullisimpia asumismuotoja ovat usein soluasunnot ja kimppakämpät, koska niissä kustannuksia jakaa useampi ihminen.

Yhtiövastiketta käytetään taloyhtiön huollosta ja ylläpidosta aiheutuviin kuluihin. Taloyhtiön kuluja ovat esimerkiksi lämmitys, sähkö, jätehuolto, yhteisten tilojen siivous, talvikunnossapito ja isännöinti.

Vesimaksu

Vesimaksu maksetaan kulutuksen mukaan tai kiinteänä summana. Kulutuksen mukaan laskutettava vesimaksu lasketaan asunnon vedenkulutusta mittaavan vesimittarin lukemien mukaan. Kiinteän vesimaksun määrän päättää taloyhtiö. Maksun määrä ilmoitetaan henkilöä kohden, mikä tarkoittaa sitä, että vesimaksu pitää kertoa asukkaiden määrällä.

Esimerkki:

Jos asunnossa asuu kaksi henkilöä, vesimaksu voi olla 15 euroa x 2 = 30 euroa kuukaudessa

Sähkölasku

Sähkön käytöstä ja sähkön siirrosta pitää maksaa. Sähköyhtiön kanssa tehdään sähkösopimus, joka kannattaa kilpailuttaa. Sähkönsiirtosopimus tehdään aina paikallisen verkonhaltijan kanssa. Sähkönsiirtosopimusta ei voi kilpailuttaa. Oulussa verkonhaltija on Oulun Energia.

Yleensä sähköyhtiö laskuttaa myös sähkönsiirron samassa laskussa sähkönkulutuksen kanssa. Erillistä sopimusta sähkönsiirrosta ei silloin tarvitse itse tehdä.

Sähköstä maksetaan yleensä arviolaskuilla kulutusarvion mukaan. Kerran vuodessa arviolaskut tasataan sähkömittarin todellisen lukeman mukaisesti. Jos sähköä on kuluttanut vähemmän kuin on arvioitu, rahaa voi saada takaisin.

Kotivakuutus

Kotivakuutuksella vakuutetaan oma asunto ja tavarat, esimerkiksi huonekalut, televisio ja polkupyörä. Kotivakuutus korvaa, jos esimerkiksi polkupyörä tai puhelin varastetaan. Vakuutuksessa on yleensä jonkinlainen omavastuu, joka vähennetään korvaussummasta.

Kotivakuutuksessa on usein vastuuvakuutus. Vastuuvakuutus korvaa muille aiheutetut vahingot. Tällaisia vahinkoja ovat esimerkiksi asunnossa sattuva äkillinen ja odottamaton vahinko tai rikkoutuminen tai tulipalo.

Päivitetty 5.12.2023

Asumisen tuet

Kelasta voi saada tukea asumiseen.

Asumiseen on mahdollista saada erilaisia tukia, jotka vaihtelevat esimerkiksi asukkaan elämäntilanteen ja asunnon mukaan. Kelasta voi saada vain yhtä asumistukea kerrallaan.

Ennen asumistuen hakemista täytyy selvittää oma ja perheen tilanne, jotta tiedetään, mihin elämäntilanteeseen tukea asumiseen haetaan.

Yleinen asumistuki on pienituloisille, työttömille ja Suomessa opiskeleville

Yleistä asumistukea maksetaan pienituloisten ruokakuntien asumismenojen helpottamiseksi. Yleistä asumistukea voi hakea vuokra- tai omistusasuntoon. Yleisen asumistuen maksaminen omistusasuntoon loppuu 1.1.2025 alkaen. Myös opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea.

Eläkkeensaajan asumistukea voi saada, jos on pienituloinen ja saa eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen.

Asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta suorittava voi saada asumisavustusta

Asevelvollinen voi hakea ja saada asumisavustusta. Asumisavustusta asevelvollisuuden aikana voidaan maksaa myös omaiselle, kuten puolisolle.

Päivitetty 29.1.2024

Oikeudet, velvollisuudet ja seuraukset

Oikeuksien ja vastuiden yksityiskohdista sovitaan vuokrasopimuksessa.

Vuokrasopimuksessa voidaan sopia tarkennuksia oikeuksiin ja vastuisiin, mutta ne eivät saa rikkoa lakia ja yleisesti sovittuja käytäntöjä. Kaikissa vuokrasuhteissa kannattaa aina tehdä kirjallinen vuokrasopimus, jolla kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet varmistetaan.

Sopimus voi olla toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Pitkän määräaikaisen vuokrasopimuksen solmimista kannattaa harkita tarkkaan.

Vuokralaisen oikeuksiin kuuluu asuminen hyväkuntoisessa asunnossa

Hyväkuntoisessa asunnossa on toimiva jääkaappi ja lämmitys. Jos vuokranantaja ei huolehdi tarvittavista korjauksista, on vuokralaisella oikeus purkaa sopimus. Sopimuksen voi purkaa myös silloin, kun asunnossa asuminen aiheuttaa asukkaalle terveydellistä vaaraa.

Suuren remontin aikana vuokralaisella on oikeus vuokranalennukseen

Asukkaalla on oikeus vuokranalennukseen, jos remontti vaikeuttaa asumista. Tällaisia remontteja voivat olla esimerkiksi putkiremontit.

Vuokranantajalla ei ole oikeutta tulla asuntoon ilman asukkaan lupaa

Vuokranantajan tarvitsee joskus käydä asunnossa silloin, jos asuntoon pitää tehdä remonttia tai sen kuntoa on muista syistä tutkittava. Vuokrattu asunto on oma koti ja vuokranantajan tai huoltotöiden tekijöiden vierailusta pitää sopia yhdessä.

Vuokralaisen velvollisuus on vuokran maksaminen säännöllisesti ja ajallaan

Sekä vuokranantajan että asunnon vuokraajan allekirjoittamassa vuokrasopimuksessa on määritelty vuokran suuruus, maksupäivä sekä sen korotusperusteet. Vuokraan lisätään yleensä vesimaksu, joka voi olla kiinteä tai kulutukseen perustuva.

Jos vuokraa ei pysty maksamaan eräpäivänä, kannattaa asiasta keskustella hyvissä ajoin vuokranantajan kanssa. Eräpäivää on usein mahdollista siirtää.

Yleensä vuokraa voidaan korottaa vuokrasopimuksen ehtojen mukaan, tai jos vuokralainen suostuu korotukseen. Asunnon peruskorjaus tai muu suurempi asuntoa parantava remontti voi nostaa vuokraa.

Vuokralaisen vastuulla on tehdä oma sähkösopimus. Useimmat vuokranantajat myös vaativat vuokralaista ottamaan asuntoon kotivakuutuksen.

Vuokralaisen velvollisuus on pitää asunnosta hyvää huolta

Vuokralla asuva henkilö ei saa tehdä remonttia asuntoon ilman vuokranantajan lupaa. Vuokranantajan velvollisuus on huolehtia asunnon korjaamisesta ja kunnossapidosta. Jos vuokra-asunnossa rikkoutuu jotakin, vuokralaisen tulee ottaa heti yhteyttä vuokranantajaan ja huoltoyhtiöön. Vuokralainen on vastuussa aiheuttamistaan vahingoista asunnossa – myös niistä, jotka hänen vieraansa tai lemmikkinsä ovat aiheuttaneet. Vahinkoja voi tapahtua meistä kenelle tahansa, joten kotivakuutuksen ottaminen kannattaa jo ennen muuttoa. Kotivakuutus voi korvata myös jo muuton aikana tapahtuvia vahinkoja.

Omien velvollisuuksien laiminlyönnistä voi tulla isoja seurauksia

Vuokranmaksun laiminlyönti voi johtaa maksujen erääntymiseen sekä velkaantumiseen ja joissain tapauksissa jopa maksuhäiriömerkintään. Vuokranantajalla on myös oikeus purkaa vuokrasopimus toistuvasti maksamattomien vuokrien takia.

Asunnon vääränlaisesta käytöstä, asunnon rikkomisesta tai häiritsevästä käytöksestä voi saada kirjallisen tai suullisen varoituksen. Toistuvat  varoitukset voivat johtaa häätöön.

Päivitetty 29.1.2024

Omaan kotiin alaikäisenä

Alaikäinen tarvitsee yleensä vanhempien tai huoltajan suostumuksen omilleen muuttamiseen.

Huoltajat ovat elatusvelvollisia ja vastuussa lapsestaan, joten alaikäinen tarvitsee heidän suostumuksensa kotoa pois muuttamiseen. Alaikäisen kannattaa keskustella omilleen muuttamisesta huoltajien kanssa ja pohtia vaihtoehtoja huolellisesti. Omilleen muuttoon ei usein ole kiire, ja itsenäistyminen tulee ajankohtaiseksi nuorilla eri-ikäisinä.

Joskus perheessä voi olla kasvatukseen liittyviä vaikeuksia, muita kriisejä tai  tarvetta ohjaukseen ja neuvontaan. Silloin joko nuori itse tai joku muu tilanteesta huolestunut voi ottaa yhteyttä lastensuojeluun.

Alaikäinen ei voi tehdä itsenäisesti vuokrasopimusta

Osa vuokranantajista pyytää huoltajan suostumusta vuokrasopimuksen tekemiselle ja osa tekee vuokrasopimuksen huoltajan kanssa. Molemmissa tapauksissa huoltaja on vastuussa alaikäisen asumisesta.

Yksin asuminen vaatii itsenäisyyttä ja valmiutta ottaa vastuu itsestään sekä omasta taloudestaan

Kun asuu yksin, täytyy huolehtia kaikista kotitöistä ja ruuanlaitosta. Vuokran maksamisen lisäksi asumisesta aiheutuu muitakin kuluja, kuten sähkö- ja vesilaskut, netti- ja puhelinmaksut sekä ruokaan menevät kulut. Omilleen muuttaminen on helpompaa, jos vanhemmat suostuvat maksamaan tai tukemaan asumiskustannuksissa.

Alaikäinen vuokralainen voi joissain tapauksissa saada asumistukea

Alle 18-vuotias itsenäisesti asuva voi saada yleistä asumistukea Kelasta, jos hänellä on ansiotuloja, tai hän saa opintotukea tai muuta tukea. Opiskelija voi hakea asumistukea, kun hakijalle myönnetään opintoraha tai opintolainan valtiontakaus.

Päivitetty 29.1.2024

Päivitetty 29.1.2024

Asumisen päättyessä

Kun asuminen vuokra-asunnossa päättyy, vuokrasopimus irtisanotaan vuokrasopimuksessa sovitulla tavalla.

Kun vuokrasuhde on kestänyt alle vuoden, vuokranantaja voi irtisanoa sopimuksen kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Tämä tarkoittaa sitä, että vuokranantajan pitää ilmoittaa vuokrasopimuksen päättymisestä kolme kuukautta ennen kuin asunnosta pitää muuttaa pois. Jos vuokrasuhde on kestänyt pidempään kuin vuoden, irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

Vuokralainen voi irtisanoa vuokrasopimuksen yhden kuukauden irtisanomisajalla.

Määräaikainen vuokrasopimus päättyy vuokrasopimuksessa sovittuna päivänä

Jos vuokrasopimuksen haluaa päättää sovittua aikaisemmin, on siihen saatava kirjallinen suostumus vuokranantajalta tai päätös tuomioistuimelta. Myös vuokra-ajan jatkamisesta tulee sopia vuokranantajan kanssa erikseen ja tehdä uusi vuokrasopimus.

Vuokranantaja voi irtisanoa vuokrasopimuksen hyvällä perusteella

Vuokranantaja voi irtisanoa sopimuksen, jos hän tarvitsee asuntoa omaan käyttöön tai myy asunnon. Vuokranantajan on annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus, jossa kerrotaan vuokrasuhteen päättymisajankohta ja syy irtisanomiselle.

Jos vuokrasopimus puretaan, vuokrasopimus päättyy heti

Vuokrasopimus voidaan purkaa, jos vuokralainen ei toistuvasti maksa vuokraansa. Sopimus on purettavissa myös silloin, jos vuokralainen luovuttaa huoneiston toisen käyttöön vastoin lakia. Esimerkiksi asuntoa ei voi jälleen vuokrata toiselle ilman vuokranantajan lupaa. Näissä tapauksissa vuokralaista ei tarvitse edes varoittaa, vaan sopimus voidaan purkaa heti.

Varoituksen voi saada, jos huoneistoa käytetään muihin kuin sopimuksessa määriteltyihin tarkoituksiin. Näitä ovat esimerkiksi asunnossa häiritsevästi eläminen, asunnon hoidon laiminlyöntiä tai rikkomista. Varoituksen tarkoituksena on antaa vuokralaiselle mahdollisuus korjata käytöstään.

Mitä jos en voi maksaa vuokraa eräpäivänä?

Keskustele asiasta viivyttelemättä vuokranantajasi kanssa ja selvitä, onko mahdollista siirtää vuokranmaksun eräpäivää.

Asunnosta poismuuttopäivä on sopimuksen päättymispäivän jälkeinen arkipäivä, ellei toisin sovita

Muuttopäivänä vuokralaisen on jätettävä puolet asunnosta vuokranantajan käytettäväksi ja seuraavana luovutettava se kokonaan. Muutto sujuu joustavammin, kun asioista on sovittu vanhan asukkaan, vuokranantajan ja uuden asukkaan kesken ennakkoon.

Kun vuokrasuhde päättyy, vuokranantajan on palautettava takuuvuokra mahdollisimman pian vuokralaiselle, jos kaikki vuokrat on maksettu ja asunto on kunnossa. Avainten luovutuksesta sovitaan yhdessä vuokranantajan ja mahdollisesti uuden asukkaan kanssa.

Päivitetty 29.1.2024

Asunnottomuus

Asunnottomaksi voi jäädä monesta syystä.

Asunnottomuuteen voivat johtaa muun muassa työttömyys, ongelmallinen päihteidenkäyttö, häätö tai ero parisuhteesta. Asunnottomaksi saattaa jäädä myös silloin, kun määräaikainen vuokrasopimus päättyy, eikä uutta asuntoa ole löytynyt, tai vuokranantaja purkaa vuokrasopimuksen hyvällä perusteella.​

Asunnottomana on vaikea suunnitella elämäänsä päivää tai kahta pidemmälle. Opiskelu tai töissä käyminen ovat vaikeita, jos ei ole omaa kotia, josta herätä aamulla ja johon palata päivän päätteeksi. Monet muutkin tavalliset asiat, kuten ruoan laittaminen tai pyykin peseminen vaikeutuvat.​

Asunnottomaksi voi joutua monesta syystä. Pidä siis huolta taloudestasi! Katso alta video hallitsemattoman rahankäytön seurauksista. Videolla animoitu tyyppi tilaa netistä tavaraa, eikä rahaa jää vuokran tai laskujen maksamiseen. Voit katsoa videon Tyyppi ja tavarat myös Youtubessa tästä linkistä.​

Tyyppi ja tavarat



Asunnottomuuteen liittyy usein häpeän tunteita. Myös silloin, kun asunnottomuus ei johdu omasta toiminnasta. Häpeä voi estää kertomasta omasta tilanteestaan läheisilleen tai hakemasta apua. Kun ei ole asuntoa, mihin kutsua kavereita kylään, voi helposti joutua kaveriporukan ulkopuolelle.​

Kaikki asunnottomat eivät vietä öitään kadulla tai rappukäytävissä. Asunnottomaksi katsotaan myös heidät, jotka viettävät aikaa ja yöpyvät sukulaisten, kavereiden tai tuttavien luona ilman omaa vakinaista asuntoa. Nuorten kohdalla kyse onkin usein piiloasunnottomuudesta, koska kavereiden nurkissa majailevia nuoria on vaikea tavoittaa, eivätkä he päädy tilastoihin.​

Jos olet jäämässä asunnottomaksi

Asunnottomaksi voi jäädä yllättäen esimerkiksi parisuhteen päättyessä. Usein asunnottomaksi jääminen on kuitenkin tiedossa etukäteen. Ota yhteyttä asumisneuvontaan heti, jos on olemassa riski, että jäät asunnottomaksi. Asumisneuvontaan ei voi ottaa yhteyttä liian aikaisin, eikä turhia yhteydenottoja ole.​

Voit ottaa yhteyttä myös asunnottomien palveluohjaukseen. Jos sinulla on oma työntekijä sosiaalipalveluissa, ota yhteyttä häneen. Sosiaalipalvelut löytyvät omasta hyvinvointikeskuksesta.​

Nuori koittaa tavoittaa toista puhelimitse seinän läpi.

Häätö

Urbaanilegendoissa elää sitkeästi kertomus häädöstä, jossa asunnon vuokralaisen tavarat on yllättäen kannettu pihalle, eikä avain sovi lukkoon. Häätö ei kuitenkaan oikeasti tule yllätyksenä.​

Häätöön päädytään usein siten, että vuokranantaja antaa vuokralaiselle ensin varoituksen esimerkiksi häiriökäyttäytymisestä. Myös jokaisesta maksamattomasta vuokrasta saa maksumuistutuksen. Jos varoitus tai maksumuistutukset eivät toimi, voi vuokranantaja purkaa vuokrasopimuksen tai hakea suoraan häätötuomiota käräjäoikeudesta.​

Vuokranantaja ei voi itse häätää vuokralaista, vaan hakee tuomion käräjäoikeudesta. Häätötuomion saaneelle vuokralaiselle ilmoitetaan päivämäärä, jolloin asunnosta pitää olla muuttanut pois. Jos vuokralainen ei muuta asunnosta pois häätötuomiossa määrättyyn päivään mennessä, voi ulosottoviranomainen toimittaan häädön.​

Päivitetty 11.10.2023

Kysy tai keskustele aiheesta PulmaKulmassa:

Oliko tämä sivu hyödyllinen?

1 = Ei lainkaan hyödyllinen, 5 = erittäin hyödyllinen