Nuori kirjoittaa vihkoon

Koulutus ja opiskelu

Suomessa jokaisen on suoritettava peruskoulu tai hankittava sitä vastaavat tiedot. Koulunkäynnillä ja oppimisella mahdollistetaan monet tärkeät taidot ja opit, joita tarvitaan tulevaisuudessa. Oppivelvollisuus laajenee 1.8.2021 alkaen ja se tarkoittaa, että toisen asteen koulutuksesta tulee maksuton. Oppivelvollisuusikä myös nousee 18 ikävuoteen, joten yhdeksännen luokan keväällä kaikkien alle 18-vuotiaiden täytyy hakeutua kouluun. Kun peruskoulu loppuu, lähdetään usein opiskelemaan lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen. Muita vaihtoehtoja ovat kymppiluokka, oppisopimus, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus ja lukioon valmistava koulutus. Oppivelvollisuuden laajentamisen  tavoitteena on mm. edistää nuorten hyvinvointia ja auttaa jokaista pääsemään myöhemmin työelämään kiinni. Oppivelvollisuus loppuu nuoren täyttäessä 18 tai jo tätä ennen, jos valmistuu koulusta.

Lukion jälkeen on haettava korkeakouluun tai ammatilliseen koulutukseen, jotta on oikeutettu työttömyysetuuteen, jos opiskelupaikkaa ei saa. Ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon saamisen jälkeen ei tarvitse hakea opiskelemaan, koska on jo ammattikoulutettu.

Korkeakouluun voi hakea lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen. Tutkinnon voi suorittaa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Lue tarkempaa tietoa:

Opiskelijan talous

Miten opintoja voi rahoittaa?

Oppivelvollisuuden laajenemisen myötä toisen asteen koulutus tulee maksuttomaksi, eli koulutus sisältää jatkossa myös oppikirjat, opetuksessa tarvittavat välineet, yli 7 km pitkät koulumatkat ja loppukokeet. Maksuttomalla koulutuksella tarjotaan kaikille samat mahdollisuudet päästä opiskelemaan. Tällä tavalla heikko rahatilanne ei estä opiskelua. Lisäksi yhteiskunta tukee opiskelua rahallisesti esimerkiksi opintotuella ja opintolainalla. Opiskelija voi rahoittaa opintojaan niin tukien avulla kuin tekemällä töitä opintojen ohella.

Opiskelijan tärkein tulonlähde on opintotuki

Opintotuki koostuu opintorahasta ja valtion takaamasta opintolainasta. Sitä voi saada 17 ikävuodesta eteenpäin ammatilliseen ja lukiokoulutukseen sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin, jotka ovat päätoimisia ja kestävät vähintään kaksi kuukautta.

Opintotuen määrä ja myöntämisehdot ovat erilaisia korkeakouluopinnoissa ja toisen asteen opinnoissa. Opintorahaa ei tarvitse maksaa takaisin toisin kuin opintolaina.

Valtio takaa opintolainan

Valtiontakauksen voivat saada Kelan opintorahaan tai Koulutusrahaston aikuiskoulutustukeen oikeutetut henkilöt, ja sen suuruus riippuu iästä ja oppilaitoksesta. Takausta opintolainalle haetaan Kelasta.

Myönteisen takauspäätöksen saatuaan, voi opintolainaa hakea valitsemastaan pankista. Opintolainan korosta ja takaisinmaksun aikataulusta sovitaan pankin kanssa.

Opintotuen lisäksi opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea

Asumistuen määrään vaikuttavat ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden tulot. Kela maksaa asumistuen yhteisesti koko ruokakunnalle. Yleistä asumistukea voivat saada myös ne alle 17-vuotiaat opiskelijat, jotka eivät ole oikeutettuja opintorahaan, mutta joille on myönnetty oikeus opintolainaan.

Ulkomailla opiskelevat sekä Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat opiskelijat, jotka asuvat oppilaitoksen asuntolassa voivat saada opintotukeen kuuluvaa asumislisää.

Monet opiskelijat rahoittavat opintojaan myös työskentelemällä opiskelun ohessa

Työn tekeminen hyvä tapa tienata hieman lisää ja saada samalla tuntumaa ja suhteita työelämään. Se saattaa kuitenkin hidastaa opintoja ja olla pidemmän päälle raskasta. Sopivan työ- ja opiskelu tahdin löytäminen on tärkeää. Pitää muistaa, että ystäville ja levolle on oltava myös aikaa.

Työskentely opintojen ohella voi vaikuttaa opintotuen määrään. Tukia voidaan periä ne takaisin, jos niitä on maksettu liikaa.

Mikäli havaitset tulorajojen ylittyvän, ota yhteyttä Kelaan. Tukien vapaaehtoinen palauttaminen on takaisinperintää edullisempaa ja tällöin tuet säilyvät myöhempää käyttöä varten.

Opintoja voi rahoittaa myös apurahoilla tai stipendeillä

Apurahoja ja stipendejä myöntävät erilaiset järjestöt ja säätiöt ja niitä voi hakea esimerkiksi ulkomailla opiskelua, päättötyötä tai jatko-opintoja varten. Osa apurahoista on kohdennettu tietyille erityisryhmille, kuten ruotsinkielisille tai tietyn alan opiskelijoille. Ohjeita hakemiseen saa suoraan apurahaa myöntävältä taholta.

Toimeentulotuki opiskelijana

Ennen kuin haet perustoimeentulotukea, selvitä ensin mahdollisuutesi saada opintotukea (opintoraha ja opintolaina) ja yleistä asumistukea. Jos et voi saada opintotukea tai muuta tukea (esim. kuntoutusrahaa), sinun pitää ensisijaisesti tulla toimeen muulla tavoin kuin perustoimeentulotuella (esim. ansiotyössä). Kesäaikana sinun tulisi tehdä töitä, etsiä aktiivisesti töitä tai opiskella ja hakea kesäopintotukea.

Opiskelijana sinulla saattaa olla oikeus perustoimeentulotukeen. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos et saa opintotukea, koska

  • Et ole saanut opintolainaa pankista
  • Olet käyttänyt loppuun opintotukiaikasi
  • Opintotukesi on lakkautettu opintojen riittämättömän edistymisen vuoksi
  • Sinulle ei ole myönnetty opintotukea tai se on lakkautettu muun syyn vuoksi
  • Toimeentulotuki on verotonta eikä se vaikuta tuloina opintotukeesi

Toisen asteen opiskelusta aiheutuvia erityisiä menoja (esim. lukukausimaksuja, pääsykoe- ja ylioppilaskirjoitus maksuja ja opiskeluvälineitä) voi olla mahdollista kattaa täydentävällä toimeentulotuella, jonka myöntää kunta.

Opintolaina on haettava ennen perustoimeentulotuen hakemista

Opintolainan hakemista edellytetään kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä opiskelijoilta. Opintolainan määrä otetaan perustoimeentulotuessa tulona huomioon siltä ajalta, jolloin sinulla on oikeus opintolainaan. Opintolainan kuukausierä lasketaan tuloksi myös, jos et hae lainatakausta tai lainaa, mutta lainan saamiselle ei ole estettä. Jos olet hakenut lainaa, mutta et saa sitä, lainaa ei lasketa tuloksi.

Jos et saa opintotukea

Jos suoritat ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jälkeen toista tutkintoa, et välttämättä saa enää opintotukea. On myös opintoja, joihin ei voi saada opintotukea. Tällaisia ovat esimerkiksi aikuislukio-opinnot ja opinnot avoimessa korkeakoulussa. Sinun pitää rahoittaa nämä opinnot ensisijaisesti esimerkiksi työttömyysturvalla tai ansiotyöllä.

Perustoimeentulotukea voit näissä tilanteissa saada täysimääräisenä enintään 2 kuukauden ajan. Jos et ole sinä aikana työllistynyt eikä sinulla ole oikeutta työttömyysturvaan, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Tässä tilanteessa Kela ilmoittaa asiasta kunnan sosiaalitoimeen ja ohjaa sinut asioimaan sinne. Kunnassa sinulle laaditaan suunnitelma siitä, miten voit edistää itsenäistä suoriutumista ja miten sinua voidaan tukea siinä.

Peruskoulun jälkeen

Mitä peruskoulun jälkeen?

Kun peruskoulu loppuu, oppivelvollisuuden laajenemisen myötä on haettava ammattikouluun, lukioon, kymppiluokalle, oppisopimuksella opiskelemaan, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (Valma) tai lukioon valmistavaan koulutukseen (Luva). Erilliset nivelvaiheen koulutukset yhdistetään syksystä 2022 alkaen uudeksi yhtenäiseksi koulutuskokonaisuudeksi, tutkintokoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (TUVA). Koulutus koostuu erilaisista koulutuksen osista, joista voidaan koota joustavasti kunkin opiskelijan tarpeisiin parhaiten vastaava kokonaisuus ja näin edistää opiskelijan siirtymistä suorittamaan toisen asteen tutkintoa.

Nuorisotakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan. Nuorisotakuu tarjoaa myös jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisia perustutkintoja on tarjolla eri koulutusaloilla. Ammatillista peruskoulutusta voi suorittaa oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksena. Ammatilliseen perustutkintoon hakeutumiseen ei vaadita alan aiempaa osaamista. Tutkinto antaa myös yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

Ammattitutkinto on tarkoitettu henkilölle, joka on hankkinut alan peruskoulutuksen tai hankkinut vastaavan osaamisen työelämässä. Vastaava osaaminen on vähintään kolmen vuoden työkokemus.

Oppisopimuskoulutuksessa tehdään työtä työpaikalla ja suoritetaan teoriaopintoja oppilaitoksessa, jonka jälkeen saadaan samanlainen ammattitutkinto kuin kokonaan oppilaitoksessa järjestettävässä koulutuksessa. 15 vuotta täyttänyt voi solmia oppisopimuksen ja opiskelija on itse vastuussa sekä opinnoista ja tutkinnon tavoitteiden toteutumisesta.

Erikoisammattitutkinto on tarkoitettu henkilölle, joka on alan peruskoulutuksen jälkeen kehittänyt ammattitaitoaan ja hankkinut vankan työkokemuksen alalta (vähintään viisi vuotta).

Lukiokoulutus antaa pohjan korkeakouluopintoihin

Lukiokoulutuksen suorittanut ei ole opiskellut itselleen ammattia, minkä takia opintoja pitää jatkaa korkeakoulussa tai opiskella itselleen ammatti ammatillisessa oppilaitoksessa.

Lukiossa voi itse vaikuttaa opintojen sisältöön valitsemalla enemmän esimerkiksi luonnontieteiden kursseja, historiaa tai kieliopintoja. Lukion lopussa tehdään yleensä ylioppilastutkinto, johon valitut aineet vaikuttavat korkeakouluopiskelijoiden valinnassa. Hyvillä ylioppilastutkinnon arvosanoilla voi saada suoraan opiskelupaikan korkeakoulusta.

Jos opiskelupaikka ei ole vielä selvillä, voi hakea kymppiluokalle ja erilaisiin koulutuksiin

Kymppiluokalle voi hakea, jos tulevaisuuden opiskelijavalinnat eivät ole vielä selvillä tai haluaa korottaa päättötodistuksen numeroita.

Peruskoulun jälkeen on myös mahdollista osallistua ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA), jossa tutustutaan monipuolisesti eri aloihin ja niiden vaatimuksiin.

Mitä jos jää ilman opiskelupaikkaa?

Peruskoulun arvosanoja voi korottaa kymppiluokalla tai tutustua ammattiopiston opintoihin ammatilliseen koulutukseen valmentavissa opinnoissa. Seuraavaan yhteishakuun voi saada lisäpisteitä ja arvokasta kokemusta esimerkiksi työkokeilun avulla.

Etsivä nuorisotyö auttaa pohtimaan tulevaisuuden suunnitelmia

Etsivä nuorisotyöntekijä neuvoo mm. ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevia ja koulutuksen keskeyttäneitä alle 29-vuotiaita nuoria. Etsivä nuorisotyöntekijä auttaa ja tukee löytämään mieluisia tavoitteita ja haaveita, joita kohti voi edetä pienin askelin. He kulkevat myös askelissa mukana ja auttavat miettimään ratkaisuja haastaviltakin tuntuviin tilanteisiin. Ole rohkeasti yhteydessä, älä jää yksin.

Katso alta video etsivästä nuorisotyöstä Byströmin Ohjaamossa tai katso se YouTubessa oheisesta linkistä: Etsivä nuorisotyö Byströmin Ohjaamossa (Youtube)

Etsivä nuorisotyö Byströmin Ohjaamossa

Kansanopistoissa voit opiskella lyhyitä kursseja tai suorittaa ammatillisia opintoja

Kansanopistoissa on tarjolla laajasti erilaisia hyödyllisiä kursseja. Kansanopistoissa on mahdollisuus suorittaa myös lukion tai ammatillisen peruskoulutuksen oppimäärä.

Oulua lähimpänä sijaitsevat kansanopistot:

Oppilaitokset Oulussa

Toisen asteen jälkeen

Lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen voi hakea korkeakouluun.

Lukion jälkeen on haettava korkeakouluun tai ammatilliseen koulutukseen, jotta on oikeutettu työttömyysetuuteen, jos ei opiskelupaikkaa saisi.

Ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon saamisen jälkeen ei ole pakko hakea opiskelemaan, koska on jo ammattikoulutettu. Ammatillisella tutkinnolla voi kuitenkin myös hakea opiskelemaan korkeakouluun.

Ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) laajuus on joko 210, 240 tai 270 opintopistettä. Tutkinnon suorittaminen kestää 3,5−4,5 vuotta. Tutkintoihin sisältyy perusopintoja, ammattiopintoja, harjoitteluja sekä opinnäytetyö.

Ammattikorkeakouluihin haetaan korkeakoulujen yhteishaussa tai korkeakoulujen omissa erillishauissa. Vieraskielisiin ja aikuisille tarkoitettuihin koulutusohjelmiin on erilliset yhteishaut eri aikaan kuin nuorten koulutukseen.

Useimpiin koulutusohjelmiin järjestetään valintakoe, johon ei yleensä lähetetä erikseen kutsua. Joihinkin ammattikorkeakouluihin täytyy tehdä ennakkotehtäviä. Koulukohtaiset tiedot soveltuvuuskokeista ja muista oppilaitoksen käytännöistä löytyy koulujen omilta verkkosivuilta.

Yliopisto

Yliopistoissa oppiaineet ja koulutusohjelmat kuuluvat laitoksiin, jotka muodostavat tietyn tieteenalan tiedekunnan tai  yksikön. Tutkintoon voi halutessaan yhdistää joustavasti eri alojen opintoja.

Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä vapaus suunnitella opintoja itsenäisesti. Yleensä opintoihin sisältyy pääaine- ja sivuaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja, harjoittelua ja opinnäytetyö.

Maanpuolustuskorkeakoulu, Teatterikorkeakoulu, Sibelius-akatemia ja Kuvataideakatemia sekä Aalto-yliopistoon kuuluvat Teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu rinnastetaan yliopistoihin, vaikka niiden nimessä ei esiinny sanaa yliopisto. Niissä suoritettavat tutkinnot ovat akateemisia loppututkintoja. Sama koskee ruotsinkielisiä Åbo Akademita ja Svenska handelshögskolania.

Useimpien yliopistojen hakuaika on keväisin korkeakoulujen yhteishaussa ja koulutus alkaa syksyllä. Mahdolliset valintakokeet järjestetään pääosin touko–kesäkuussa, mutta tässä on erilaisia käytäntöjä eri yliopistoissa.

Joihinkin yliopistoihin tulee tehdä myös ennakkotehtäviä ennen valintakokeita. Yliopistojen vieraskielisiin koulutuksiin sekä Taideyliopiston koulutuksiin on hakuaika tammikuussa. Lisätietoja eri oppilaitosten valintakäytännöistä löydät koulujen omilta verkkosivuilta.

Yliopistojen maisteriohjelmiin voi hakea myös ammattikorkeakoulututkinnolla

Yliopistoissa on tarjolla myös eri alojen maisteriohjelmia, joihin voi hakea vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittanut. Maisteritutkinnon suorittaminen kestää ohjelmassa noin kaksi vuotta.

Kuusi nuorta seisoo rivissä. Neljällä heistä on päällään haalarit, joita korkeakouluopiskelijat pitävät usein päällään opiskelijatapahtumissa.
Kuvitus: Jenni Alasimi

Yhteishaun korkeakoulupaikkoja voi ottaa vastaan vain yhden kerrallaan

Hakija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Lukukausi tarkoittaa syys- tai kevätlukukautta, ei kokonaista lukuvuotta.

Yhteishaussa opiskelupaikan saamisesta ilmoitetaan sähköpostilla. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan annettuun määräaikaan mennessä, sillä muuten paikan menettää.

Yhden korkeakoulupaikan säännös koskee yhteishaussa mukana olevia ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksia. Se ei koske yliopistojen erillishaussa olevia koulutuksia eikä ammattikorkeakoulujen vieraskielistä aikuiskoulutusta tai vieraskielisiä ylempiä ammattikorkeakouluopintoja.

Kysy tai keskustele aiheesta PulmaKulmassa:

Oliko tämä sivusto hyödyllinen?

1 = Ei lainkaan hyödyllinen, 5 = erittäin hyödyllinen