Nuori kirjoittaa vihkoon.

Koulutus ja opiskelu

Koulutus ja opiskelu vahvistavat monia tärkeitä taitoja, joita tarvitset tulevaisuudessa. Suomessa jokaisen on suoritettava peruskoulu tai hankittava sitä vastaavat tiedot. Suomessa oppivelvollisuus loppuu viimeistään nuoren täyttäessä 18 vuotta. Kun peruskoulu loppuu, sinulla on mahdollisuus hakea opiskelemaan lukioon, ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai TUVA- eli tutkintoon valmentavaan koulutukseen. Korkeakouluun voit hakea ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Päivitetty 20.12.2022

Lue tarkempaa tietoa:

Peruskoulun jälkeen

Mitä peruskoulun jälkeen?

Kun peruskoulu loppuu, sinulla on mahdollisuus hakea opiskelemaan lukioon, ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai TUVA- eli tutkintoon valmentavaan koulutukseen. Koulutus koostuu erilaisista koulutuksen osista, joista voidaan koota joustavasti kunkin opiskelijan tarpeisiin parhaiten vastaava kokonaisuus. Siten edistetään opiskelijan siirtymistä toisen asteen opintoja kohti.

Nuorisotakuu takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan. Nuorisotakuu tarjoaa myös jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle koulutus-, harjoittelu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta.

Byströmin Ohjaamon opinto-ohjaaja

Byströmin Ohjaamon opinto-ohjaaja auttaa sinua opintoihin, koulutukseen ja niihin hakeutumiseen liittyvissä asioissa. Erityisesti jos olet alle 18-vuotias, laajennetun oppivelvollisuuden opiskelija ja sinulla on opinnot keskeytyneet, opinto-ohjaaja auttaa sinua uuden opiskelupaikan hankkimisessa.

Tavoitat opinto-ohjaajan numerosta 050 316 6680 (myös Whatsapp toimii).  

Ammatillinen koulutus

Ammatillisia perustutkintoja on tarjolla eri koulutusaloilla. Ammatillista peruskoulutusta voi suorittaa oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksena. Ammatilliseen perustutkintoon hakeutumiseen ei vaadita alan aiempaa osaamista. Tutkinto antaa myös yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

Ammattitutkinto on tarkoitettu henkilölle, joka on hankkinut alan peruskoulutuksen tai hankkinut vastaavan osaamisen työelämässä. Vastaava osaaminen on vähintään kolmen vuoden työkokemus.

Oppisopimuskoulutuksessa tehdään työtä työpaikalla ja suoritetaan teoriaopintoja oppilaitoksessa, jonka jälkeen saadaan samanlainen ammattitutkinto kuin kokonaan oppilaitoksessa järjestettävässä koulutuksessa. 15 vuotta täyttänyt voi solmia oppisopimuksen ja opiskelija on itse vastuussa sekä opinnoista ja tutkinnon tavoitteiden toteutumisesta.

Erikoisammattitutkinto on tarkoitettu henkilölle, joka on alan peruskoulutuksen jälkeen kehittänyt ammattitaitoaan ja hankkinut vankan työkokemuksen alalta (vähintään viisi vuotta).

Lukiokoulutus antaa pohjan korkeakouluopintoihin

Lukio on yleissivistävä koulutus, joka antaa valmiudet jatkaa opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Lukiossa opiskelija suorittaa vähintään 150 opintopistettä. Opinnot kestävät yleensä kolme vuotta, ja niiden päätteeksi voi suorittaa ylioppilastutkinnon. Lukion oppimäärän suorittaminen ilman ylioppilastutkintoa antaa kelpoisuuden hakeutua ammattikorkeakouluun tai ammatilliseen koulutukseen.

Lukiossa voit itse vaikuttaa opintojen sisältöön valitsemalla enemmän esimerkiksi luonnontieteiden kursseja, historiaa tai kieliopintoja. Jos tiedät, että haet lukion jälkeen korkeakouluopintoihin, sinun kannattaa kiinnittää huomiota kurssivalintoihin jo lukiossa. Tähän saat apua oman lukiosi opinto-ohjaajalta.

Jos opiskelupaikka ei ole vielä selvillä, voit hakea TUVA-koulutukseen

TUVA-koulutuksessa saat valmiuksia hakeutua lukiokoulutukseen tai ammatilliseen tutkintokoulutukseen ja selkeän suunnitelman jatko-opintoihin ja työelämään. TUVAn jälkeen sinulla on paremmat edellytykset suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärä ja ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto.

Voit hakea koulutukseen kevään yhteishaussa tai jatkuvassa haussa ympäri vuoden. Koulutus kestää enintään vuoden ja sen laajuus on 38 viikkoa. Opiskelet omien tavoitteittesi ja osaamistarpeittesi mukaisesti. Opiskelijana sinulla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista koulutuksen suorittamiseen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää opinto-ohjausta. Laadit yhdessä koulutuksen järjestäjän nimeämän opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman.

Etsivä nuorisotyö auttaa pohtimaan tulevaisuuden suunnitelmia

Etsivä nuorisotyöntekijä neuvoo ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevia ja koulutuksen keskeyttäneitä 18-29-vuotiaita nuoria. Etsivä nuorisotyöntekijä auttaa ja tukee sinua löytämään mieluisia tavoitteita ja haaveita, joita kohti voit edetä pienin askelin. He kulkevat myös askelissa mukana ja auttavat miettimään ratkaisuja haastaviltakin tuntuviin tilanteisiin. Ole rohkeasti yhteydessä, älä jää yksin.

Katso alta video etsivästä nuorisotyöstä Byströmin Ohjaamossa. Voit katsoa sen myös YouTubessa tästä linkistä (Youtube).

Etsivä nuorisotyö Byströmin Ohjaamossa

Kansanopistoissa voit opiskella lyhyitä kursseja tai suorittaa ammatillisia opintoja

Kansanopistoissa on tarjolla laajasti erilaisia hyödyllisiä kursseja. Kansanopistoissa on mahdollisuus suorittaa myös lukion tai ammatillisen peruskoulutuksen oppimäärä.

Oulua lähimpänä sijaitsevat kansanopistot:

Oppilaitokset Oulussa

Toisen asteen jälkeen

Lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen voi hakea korkeakouluun.

Lukion jälkeen voi hakea korkeakouluun tai ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisella tutkinnolla voi myös hakea opiskelemaan korkeakouluun. Korkeakouluopintoja voi suorittaa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Eniten korkeakoulupaikkoja on tarjolla kevään yhteishaussa, mutta kannattaa selvittää aina alakohtaisesti, milloin kyseisiin opintoihin voi hakea. Opintopolku-verkkopalvelusta löydät kattavasti tietoa eri alojen opiskelumahdollisuuksista ja hakuajoista.

Jos et tule valituksi haluamaasi koulutukseen, sinulla on muitakin vaihtoehtoja. Voit esimerkiksi hakea töihin, osallistua työkokeiluun, suorittaa avoimia korkeakouluopintoja tai lähteä vaikka vapaaehtoistyöhön ulkomaille. Niin sanottu välivuosi kannattaa hyödyntää tekemällä jotain, mikä vahvistaa mahdollisuuksiasi saada haluamasi opiskelupaikan.

Lukio-opintojen jälkeen sinulla on hakuvelvoite työttömyysetuuden saamiseksi

Ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon saamisen jälkeen olet oikeutettu työttömyysetuuteen. Lukio-opintojen jälkeen sinulla ei ole ammatillista pätevyyttä, joten työttömyysetuuden saamisen ehtona on, että haet kahta opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa. Hakemiesi koulutusten tulee alkaa seuraavana syksynä, johtaa tutkintoon ja parantaa ammatillisia valmiuksiasi.

Ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) laajuus on joko 210, 240 tai 270 opintopistettä. Tutkinnon suorittaminen kestää 3,5−4,5 vuotta. Tutkintoihin sisältyy perusopintoja, ammattiopintoja, harjoitteluja sekä opinnäytetyö.

Ammattikorkeakouluihin haetaan korkeakoulujen yhteishaussa tai korkeakoulujen omissa erillishauissa. Vieraskielisiin ja aikuisille tarkoitettuihin koulutusohjelmiin on erilliset yhteishaut eri aikaan kuin nuorten koulutukseen.

Useimpiin koulutusohjelmiin järjestetään valintakoe, johon ei yleensä lähetetä erikseen kutsua. Joihinkin ammattikorkeakouluihin täytyy tehdä ennakkotehtäviä. Koulukohtaiset tiedot soveltuvuuskokeista ja muista oppilaitoksen käytännöistä löytyy koulujen omilta verkkosivuilta.

Yliopisto

Yliopistoissa oppiaineet ja koulutusohjelmat kuuluvat laitoksiin, jotka muodostavat tietyn tieteenalan tiedekunnan tai  yksikön. Tutkintoon voi halutessaan yhdistää joustavasti eri alojen opintoja.

Yliopisto-opiskelulle on tyypillistä vapaus suunnitella opintoja itsenäisesti. Yleensä opintoihin sisältyy pääaine- ja sivuaineopintoja, kieli- ja viestintäopintoja, harjoittelua ja opinnäytetyö.

Maanpuolustuskorkeakoulu, Teatterikorkeakoulu, Sibelius-akatemia ja Kuvataideakatemia sekä Aalto-yliopistoon kuuluvat Teknillinen korkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu rinnastetaan yliopistoihin. Niissä suoritettavat tutkinnot ovat akateemisia loppututkintoja. Sama koskee ruotsinkielisiä Åbo Akademita ja Svenska handelshögskolania.

Useimpien yliopistojen hakuaika on keväisin korkeakoulujen yhteishaussa ja koulutus alkaa syksyllä. Mahdolliset valintakokeet järjestetään pääosin touko–kesäkuussa, mutta tässä on erilaisia käytäntöjä eri yliopistoissa.

Joihinkin yliopistoihin tulee tehdä myös ennakkotehtäviä ennen valintakokeita. Yliopistojen vieraskielisiin koulutuksiin sekä Taideyliopiston koulutuksiin on hakuaika tammikuussa. Lisätietoja eri oppilaitosten valintakäytännöistä löydät koulujen omilta verkkosivuilta.

Yliopistojen maisteriohjelmiin voi hakea myös ammattikorkeakoulututkinnolla

Yliopistoissa on tarjolla myös eri alojen maisteriohjelmia, joihin voi hakea vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittanut. Maisteritutkinnon suorittaminen kestää ohjelmassa noin kaksi vuotta.

Kuusi nuorta seisoo rivissä. Neljällä heistä on päällään haalarit, joita korkeakouluopiskelijat pitävät usein päällään opiskelijatapahtumissa.
Kuvitus: Jenni Alasimi

Yhteishaun korkeakoulupaikkoja voi ottaa vastaan vain yhden kerrallaan

Hakija voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulupaikan saman lukukauden aikana alkavista opinnoista. Lukukausi tarkoittaa syys- tai kevätlukukautta, ei kokonaista lukuvuotta.

Yhteishaussa opiskelupaikan saamisesta ilmoitetaan sähköpostilla. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan annettuun määräaikaan mennessä, sillä muuten paikan menettää.

Yhden korkeakoulupaikan säännös koskee yhteishaussa mukana olevia ammattikorkeakoulu- tai yliopistokoulutuksia. Se ei koske yliopistojen erillishaussa olevia koulutuksia eikä ammattikorkeakoulujen vieraskielistä aikuiskoulutusta tai vieraskielisiä ylempiä ammattikorkeakouluopintoja.

Opiskelijan talous

Miten opintoja voi rahoittaa?

Toisen asteen koulutus on maksutonta. Koulutus sisältää myös oppikirjat, opetuksessa tarvittavat välineet, yli 7 km pitkät koulumatkat ja loppukokeet. Maksuttomalla koulutuksella tarjotaan kaikille samat mahdollisuudet päästä opiskelemaan. Tällä tavalla heikko rahatilanne ei estä opiskelua.

Voit hakea rahallista tukea sekä toisen asteen opintoihin että korkeakouluopintoihin Kelasta. Yleisimmät tukimuodot ovat opintoraha ja opintolaina. Opiskelijana voit rahoittaa opintojasi niin tukien avulla kuin tekemällä töitä opintojen ohella. Sinun kannattaa selvittää tuet, joihin olet oikeutettu, ennen opintojen alkua.

Opiskelijan tärkein tulonlähde on opintotuki

Opintotuki koostuu opintorahasta ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintotukea voi saada ammatilliseen ja lukiokoulutukseen sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin, jotka ovat päätoimisia ja kestävät vähintään kaksi kuukautta.

Opintotuen määrä ja myöntämisehdot ovat erilaisia korkeakouluopinnoissa ja toisen asteen opinnoissa. Opintorahaa ei tarvitse maksaa takaisin toisin kuin opintolaina.

Valtio takaa opintolainan

Valtiontakauksen voivat saada Kelan opintorahaan tai Koulutusrahaston aikuiskoulutustukeen oikeutetut henkilöt, ja sen suuruus riippuu iästä ja oppilaitoksesta. Takausta opintolainalle haetaan Kelasta.

Myönteisen takauspäätöksen saatuaan, voi opintolainaa hakea valitsemastaan pankista. Opintolainan korosta ja takaisinmaksun aikataulusta sovitaan pankin kanssa.

Opintotuen lisäksi opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea

Asumistuen määrään vaikuttavat ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden tulot. Kela maksaa asumistuen yhteisesti koko ruokakunnalle. Yleistä asumistukea voivat saada myös ne alle 17-vuotiaat opiskelijat, jotka eivät ole oikeutettuja opintorahaan, mutta joille on myönnetty oikeus opintolainaan.

Ulkomailla opiskelevat sekä Suomessa kansanopistossa, liikunnan koulutuskeskuksessa tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat opiskelijat voivat saada opintotukeen kuuluvaa asumislisää. Opintotuen asumislisää saadakseen on tällöin asuttava oppilaitoksen asuntolassa.

Monet opiskelijat rahoittavat opintojaan myös työskentelemällä opiskelun ohessa

Työn tekeminen on hyvä tapa tienata hieman lisää rahaa ja saada samalla tuntumaa sekä suhteita työelämään. Se saattaa kuitenkin hidastaa opintoja ja olla pidemmän päälle raskasta. Sopivan työ- ja opiskelutahdin löytäminen on tärkeää. Sinun kannattaa pitää huolta hyvinvoinnistasi ja varata aikaa läheisille, harrastuksille, levolle ja muille voimaannuttaville asioille.

Työskentely opintojen ohella voi vaikuttaa opintotuen määrään. Kela voi periä tukea takaisin, jos tulorajat ovat ylittyneet. Voit seurata tulojesi vaikutusta opintotukikuukausien määrään Kelan laskureilla.

Mikäli havaitset tulorajojen ylittyvän, ota yhteyttä Kelaan. Tukien vapaaehtoinen palauttaminen on takaisinperintää edullisempaa ja tällöin tuet säilyvät myöhempää käyttöä varten.

Opintoja voi rahoittaa myös apurahoilla tai stipendeillä

Apurahoja ja stipendejä myöntävät erilaiset järjestöt ja säätiöt. Niitä voi hakea esimerkiksi ulkomailla opiskelua, päättötyötä tai jatko-opintoja varten. Osa apurahoista on kohdennettu tietyille erityisryhmille, kuten ruotsinkielisille tai tietyn alan opiskelijoille. Ohjeita hakemiseen saa suoraan apurahaa myöntävältä taholta.

Toimeentulotuki opiskelijana

Ennen kuin haet perustoimeentulotukea Kelasta, selvitä ensin mahdollisuutesi saada opintotukea, yleistä asumistukea tai muuta tukea opintoihisi. Jos et saa tukea opintoihisi Kelasta, sinun kannattaa hakea osa-aikatöitä rahoittaaksesi opintosi. Myös kesäaikana sinun tulisi ensisijaisesti hakea töitä tai opiskella ja hakea kesäopintotukea.

Opiskelijana sinulla saattaa olla oikeus perustoimeentulotukeen. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos et saa opintotukea, koska

  • Et ole saanut opintolainaa pankista
  • Olet käyttänyt loppuun opintotukiaikasi
  • Opintotukesi on lakkautettu opintojen riittämättömän edistymisen vuoksi
  • Sinulle ei ole myönnetty opintotukea tai se on lakkautettu muun syyn vuoksi
  • Toimeentulotuki on verotonta eikä se vaikuta tuloina opintotukeesi

Opintolaina on haettava ennen perustoimeentulotuen hakemista

Opintolainan hakemista edellytetään kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä perustoimeentulotukea hakevilta opiskelijoilta. Opintolainan määrä otetaan perustoimeentulotuessa tulona huomioon siltä ajalta, jolloin sinulla on oikeus opintolainaan. Opintolainan kuukausierä lasketaan tuloksi myös, jos et hae lainatakausta tai lainaa, mutta lainan saamiselle ei ole estettä. Jos olet hakenut lainaa, mutta et saa sitä, lainaa ei lasketa tuloksi.

Jos et saa opintotukea

Jos suoritat ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon jälkeen toista tutkintoa, et välttämättä saa enää opintotukea. On myös opintoja, joihin ei voi saada opintotukea. Tällaisia ovat esimerkiksi aikuislukio-opinnot ja opinnot avoimessa korkeakoulussa. Sinun pitää rahoittaa nämä opinnot ensisijaisesti esimerkiksi työttömyysturvalla tai ansiotyöllä.

Perustoimeentulotukea voit näissä tilanteissa saada täysimääräisenä enintään 2 kuukauden ajan. Jos et ole sinä aikana työllistynyt eikä sinulla ole oikeutta työttömyysturvaan, toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa. Tässä tilanteessa Kela ilmoittaa asiasta asuinalueesi sosiaalipalveluihin ja ohjaa sinut asioimaan sinne. Sosiaalipalveluissa laadit työntekijän kanssa yhdessä suunnitelman siitä, miten voit edistää itsenäistä suoriutumista ja miten sinua voidaan tukea siinä.

Opiskelijan hyvinvointi

Mistä kaikesta koostuu juuri sinun hyvinvointisi? On hyvä opetella tunnistamaan, mitä sinä tarvitset ja haluat ollaksesi tyytyväinen elämääsi ja voidaksesi hyvin. Silloin voit suunnitella ja toteuttaa niitä asioita, jotka tukevat hyvinvointiasi. Elämä on silloin enemmän itsesi näköistä ja olet myös aktiivinen toimija elämässäsi.

Mitä kuuluu? -kysymyksen voi esittää myös itselleen. Kaiken tekemisen keskellä on hyvä silloin tällöin pysähtyä kysymään itseltään, miten minulla meneekään, millaista oma jaksaminen on? Voit varata tähän vaikka erillisen tsekkaushetken.

Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä

Opiskelukyky vaikuttaa siihen, miten opintosi sujuvat ja miten jaksat. Kun opiskelukyky on riittävä, opiskelu sujuu, opinnot etenevät ja jaksamista riittää.  

Jaksaminen ja opiskelukyky voivat joutua koetukselle opiskeluun liittyvien tai elämän mukanaan tuomien vaikeuksien, muutosten tai kriisien vuoksi. Omaa opiskelukykyä voi kuitenkin vahvistaa huolehtimalla omasta hyvinvoinnista. Voit lukea lisää opiskelukyvystä Nyyti ry:n sivuilta.

Katso video opiskelukyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Video on tuotettu osana Kyky-projektia (2011-2014). 



Jos opiskelukykysi on alentunut terveydellisen syyn takia, on hyvä keskustella opiskelijan, korkeakoulun ja YTHS:n edustajien kesken sopivista toimista opiskelukyvyn tukemiseksi. Tällaista keskustelua kutsutaan opiskeluterveysneuvotteluksi.

Opiskeluterveysneuvottelua voit pyytää korkeakouluopiskelijana ottamalla yhteyttä YTHS:ään. Sinun luvallasi myös korkeakoulun opetushenkilökunnan, hyvinvointipalveluiden tai opintohallinnon työntekijä tai opiskeluterveydenhuollon työntekijä voi ottaa yhteyttä asiassa YTHS:ään. Voit lukea lisää opintoterveysneuvottelusta ja sen ajankohtaisuudesta YTHS:n sivuilta.

Perusasiat kuntoon

Tuttu kolmikko uni, ruokailu ja liikunta luovat perustaa päivittäiselle hyvinvoinnille. Kun nukkuminen, syöminen ja liikkuminen ovat tasapainossa, jaksat epämukaviakin asioita paremmin ja energiaa riittää myös haasteiden ratkaisemiseen. Voit lukea lisää syömisestä, unesta ja liikkumisesta Nyyti ry:n sivuilta.

Mukavat hetket ovat pieniä asioita arjessa, jotka ilahduttavat ja tuovat hyvää mieltä. Musiikin kuuntelu, kiireetön aamu tai vaikkapa puhelinkeskustelu kaverin kanssa ovat esimerkkejä arjen ilahduttavista hetkistä.

Mukavien hetkien huomaaminen mahdollistaa keskittämään ajatukset siihen, mikä arjessa on hyvää. Ne myös rentouttavat. Voit järjestää ilahduttavia hetkiä myös tietoisesti. Kirjaa kalenteriisi ylös vaikkapa huomiselle päivälle hetki, jonka aiot toteuttaa.

Voimavaroista puhtia arkeen

Pyri lähestymään asioita voimavarojesi kautta ja itseäsi kannustamalla. Kun kohtaat vastoinkäymisiä, keskity ennemminkin ratkaisuihin kuin ongelmiin. Ja uskalla unelmoida– unelmat antavat arkeesi voimia.

Kun tunnistat mitkä ovat vahvuuksiasi ja voimavarojasi, voit paremmin myös hyödyntää niitä ja jaksat enemmän. Voimavarat voivat olla omia ominaisuuksiasi tai ympäristöön liittyviä asioita, jotka antavat virtaa ja vievät asioita hyvään suuntaan.

Voimavaroja voivat olla esimerkiksi:

  • hyvät ihmissuhteet
  • lemmikin kanssa vietetty aika
  • järjestelmällinen luonne
  • kyky suunnitella tulevaa
  • tuttu lähikauppias, joka myy viimeistä myyntipäivää lähestyvät leivät alehinnalla.

Sinusta ja ympäristöstäsi löytyy varmasti asioita, joista saat voimia. Opettele tunnistamaan omat voimavarasi ja pyri hyödyntämään niitä mahdollisimman monipuolisesti eri tilanteissa. Näin maksimoit niiden hyvää tekevän vaikutuksen.

Stressi voi olla hyvää ja haitallista

Arkeen ja opiskeluun kuuluu välillä stressiä. Se on ihan normaalia ja jopa välttämätöntä. Opiskelijalle stressi on myös hyödyllistä, sillä sopiva määrä vauhdittaa ja auttaa tekemään opiskelutehtäviä tehokkaasti.

On hyvä oppia tunnistamaan, mikä on itselle siedettävä määrä stressiä ja milloin stressiä on liikaa. Voit opetella tunnistamaan liiallisen stressin oireet ajoissa sekä harjoitella erilaisia keinoja sen helpottamiseksi. Voit myös tehdä Nyyti ry:n sivuilla stressitestin. Stressitestin avulla voit opetella tunnistamaan, mistä stressi johtuu ja miltä se tuntuu sekä millaisia keinoja sinä voit käyttää stressin vähentämiseen.

Stressin vaikutuksia voi vähentää lisäämällä omia voimavaroja. Voimavarat toimivat puskurina stressin ja sinun välissä. Esimerkiksi nämä teot voivat lisätä voimavarojasi ja vähentää stressiä:

  • Hengittäminen ja pysähtyminen
  • Huolien jakaminen
  • Ystävyyssuhteiden vaaliminen
  • Liikkuminen
  • Luonnossa liikkuminen
  • Jonkin mieluisan asian tekeminen
  • Taide ja kulttuuri
  • Huumori
  • Lepo
  • Lempeän suhtautumisen harjoittelu itseä kohtaan
  • Ole itsesi paras ystävä, hoivaa, helli ja rakasta!

Katso Mieli ry:n video stressistä ja mielenterveydestä:

Rentoutuminen palauttaa kehoa ja mieltä

Rentoutuminen aika ajoin on tärkeää, jotta jaksat opiskella, tehdä töitä ja huolehtia arjesta. Rentoutus vähentää stressiä sekä parantaa unta, keskittymiskykyä ja tuotteliaisuutta.

Rentoutuessa aivojen sähköinen toiminta muuttuu ja molemmat aivopuoliskot tulevat samanaikaisesti tehokkaaseen käyttöön. Tällöin tapahtuu niin sanottu aivopuoliskojen vaihto. Se tarkoittaa siirtymää tietoisen ja loogisen vasemman aivopuoliskon hallitsevasta vaikutuksesta oikean aivopuoliskon alueelle, joka on alitajuisen, ei-tietoisen, luovan ja intuitiivisen aivotoiminnan aluetta.

Rentoutumisen tuomia etuja on paljon:

  • auttaa rauhoittamaan mieltä ja kehoa
  • lisää stressinhallintaa
  • parantaa itseluottamusta
  • lisää luovuutta ja auttaa ongelmanratkaisussa
  • lisää oppimis- ja keskittymiskykyä
  • nopeuttaa fyysistä palautumista
  • tehostaa mielikuvaharjoittelua
  • tukee oman itsen ymmärtämistä
  • helpottaa tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista
  • auttaa keräämään voimia
  • parantaa unta
  • voi vähentää psykosomaattista oireilua.

Vinkkejä rentoutumiseen

  • Mieluisa harrastus, jossa pääsee kehittymään: on motivoivaa nähdä oma kehittymisensä ja voi keskittyä muihin kuin stressiä aiheuttaviin asioihin. 
  • Vastapainon löytäminen arjen velvollisuuksille. 
  • Tee paljon muita juttuja kuin opiskellessasi: jos luet opiskelujesi takia paljon, tee jotakin ihan muuta vapaa-ajallasi. 
  • Älä lykkää päätöksiäsi: liika pohtiminen painaa mieltä.
  • Paikallista stressin syyt: onko elämässä raskaita asioita/ihmisiä, suhtaudunko asioihin liian vakavasti. 
  • Liikunta voi auttaa – varsinkin jooga! 
  • Tietoisuustaito- ja rentoutumisharjoitukset, joita löydät esimerkiksi Mieli ry:n sivuilta
  • Ja tosi monet muutkin keinot! Kokeile ja muokkaa juuri sinulle sopivaksi.

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuollon palveluihin sisältyy opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn tukeminen, perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto. Opiskeluterveydenhuollon palvelut on jaettu 2. asteen opiskeluterveydenhuoltoon ja YTHS:n korkeakouluopiskelijoille suunnattuihin palveluihin.

2. asteen opiskelijoiden terveydenhuolto

Oulussa sijaitsevien ammatillisten oppilaitosten, lukioiden ja ammatillista aikuiskoulutusta tarjoavien oppilaitosten opiskelijat voivat asioida Oulun kaupungin opiskeluterveydenhuollossa. Opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat käytössä myös työssäoppimisen ja työharjoittelun aikana. Palvelut ovat maksuttomia. Voit olla yhteydessä opiskeluhuollon terveydenhoitajaasi myös mielenterveys-, päihde- ja seksuaaliterveysasioissa. Tavoitat terveydenhoitajan helpoiten puhelimitse tai sähköisen ajanvarauksen kautta.

YTHS tarjoaa terveydenhuoltopalveluita korkeakouluopiskelijoille

Perustutkintoa suorittavat läsnä olevaksi ilmoittautuneet yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat saavat opiskeluterveydenhuollon palvelut YTHS:n kautta. Ajanvaraus YTHS:n palveluihin tapahtuu aina hoidontarpeen arvioinnin kautta. Hoidontarpeen arvioinnissa terveydenhuollon ammattilainen kartoittaa tilanteesi, arvioi hoidontarpeesi ja hoidon kiireellisyyden sekä antaa itsehoito-ohjeita. Hoidontarpeen arviointi tehdään YTHS:n Self -verkkopalvelun SelfChatissä tai puhelimitse.

Päivitetty 6.6.2023, osa sisällöistä lainattu Nyyti ry:n sivuilta (lupa pyydetty)

Opiskelijaelämä

Tämä sivu on työn alla.

Opiskelijaelämä on paljon muutakin kuin suoritettuja kursseja, kerättyjä opintopisteitä, itsenäistymistä ja vastuunottamista. Opiskelijaelämään kuuluu myös uusi ympäristö, uusia ystäviä, tapahtumia, reissuja sekä harrastus- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Opiskelijaelämän sujumisen tueksi tarvitaan monenlaisia taitoja. Tarjolla on myös monenlaisia tukipalveluja.

Jokainen voi opetella ja oppia opiskelutaitoja

Opiskelutaidot ovat opiskelijan ammatillista osaamista ja ne kehittyvät harjoittelemalla. Opiskelutaitoihin kuuluu opiskelutekniikka ja -orientaatio sekä oppimisen lähestymistavat. Myös vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisukyvyt kuuluvat opiskelutaitoihin. 

Opiskelutaitoja voi harjoitella itsenäisesti, ohjatusti ja niitä voi oppia myös toisilta. Jos omat keinot opiskelutaitojen kartuttamiseen eivät riitä, voit kääntyä oppilaitoksesi opintopsykologin tai opintoneuvojan puoleen.  Monet oppilaitokset järjestävät myös ryhmätoimintaa itsenäisen opiskelun tueksi.

Opiskelijan raha-asiat

Päätoiminen opiskelija on yleensä oikeutettu Kelan myöntämään opintorahaan, asumistukeen ja valtion takaamaan opintolainaan. Sinun kannattaa selvittää mahdollisuutesi saada erilaisia tukia suoraan Kelasta.

Asumisen kulut ovat suurimpia elämisen kuluja. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea yleensä hieman edullisempia opiskelija-asuntoja. Opiskelija-asuntoja Oulussa tarjoavat PSOAS ja Otokylä ry. OSAO:n opiskelijoilla on mahdollisuus hakea maksutonta asuntolapaikkaa.

Lue lisää asumisesta

Taloustaitoja kannattaa opetella

Opiskelijan talous pysyy balanssissa joustavuudella, omaan budjettiin sopivilla ostosvalinnoilla sekä luovalla ongelmanratkaisukyvyllä. Nämä ovat taloustaitoja, joiden hallinnassa on yksilöllisiä eroja.

Uudessa elämäntilanteessa rahankäyttö voi yllättää. Käytettävissä olevat tulot ovat usein pienet, eikä opiskelija aina osaa suhteuttaa rahankäyttöään uuteen elämäntilanteeseen. Taloustaitoja voi kuitenkin harjoitella ja näin oppia suunnittelemaan sekä hallitsemaan rahankäyttöään.

Moni opiskelija tekee kesälomien aikana töitä. Osa työskentelee osa-aikaisesti ympäri vuoden. On hyvä kuitenkin muistaa, että opiskelijan päätyö on opiskelu, ja siihen tulisi riittää voimavaroja.

Lue lisää työstä ja yrittäjyydestä.

Lähde: Nyyti.fi

Erilaiset opintoetuudet kannattaa hyödyntää

Opiskelijoille on tarjolla erilaisia alennuksia ja etuuksia. Esimerkiksi Kela tarjoaa korkeakouluopiskelijoille ateriatuen opiskelijaravintoloissa. Osan etuuksista saa vain opiskelijajärjestön kautta hankittavalla opiskelijakortilla tai -tunnisteella. Esimerkiksi VR:n ja Matkahuollon opiskelija-alennukset saa opiskelijakortilla.

Oppilaitokset ja niiden opiskelijapalvelut tarjoavat opiskelijoille monenlaisia palveluita, kuten kirjastot ja ICT-palvelut. Oman oppilaitoksen tarjoamiin tukipalveluihin kannattaa tutustua.

Opiskelijajärjestöt edistävät opiskelijoiden hyvinvointia

Opiskelijajärjestöt valvovat opiskelijoiden etua, osallistuvat koulutuksen kehittämiseen ja opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen. Opiskelijajärjestöt tarjoavat jäsenilleen useita erilaisia palveluita opiskelijakortin ja edunvalvonnan lisäksi. Sinun kannattaa tutustua oman alasi opiskelijajärjestön toimintaan ja palveluihin.

Opiskelijavaihto-ohjelmat ja työharjoittelu ulkomailla

Lukiossa ja ammattioppilaitoksessa voi lähteä vaihto-oppilaaksi eri toimijoiden kautta. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat voivat lähteä ulkomaille opiskelemaan joko opiskelijavaihto-ohjelman kautta tai omatoimisesti. Vaihto-ohjelmaan osallistuminen on helpoin ja suosituin tapa lähteä ulkomaille opiskeluaikana.

Monilla oppilaitoksilla on omat vaihto-ohjelmansa, ja useiden korkeakoulujen koulutusohjelmat kannustavatkin opintoihin ulkomailla. Useat oppilaitokset tarjoavat myös mahdollisuuden suorittaa työharjoittelun ulkomailla.

Lue lisää opiskelusta ulkomailla.

Kysy tai keskustele aiheesta PulmaKulmassa:

Oliko tämä sivusto hyödyllinen?

1 = Ei lainkaan hyödyllinen, 5 = erittäin hyödyllinen