”Me kaikki kaipaamme hyväksyntää ja arvostusta,” Amira Bushnaief sanoo. Kehittäjäasiantuntija Amiralla on yli 20 vuoden kokemus päihdetyöstä. Hän kertoo haastattelussa, miten nuorten elämä muuttuu huumeiden käytön yhteydessä: miten yksinäisyys, arvottomuuden tunne ja hoitamattomat psyyken ongelmat ajavat nuoret huumeiden käyttöön.
Miksi nuoret kokeilevat huumeiden käyttöä?
Amira: ”Kokeilu kuuluu nuoruuteen, mutta huumetyöntekijänä sanoisin, että se ei ole kenellekään alaikäiselle terveellistä eikä turvallista. Riskit ovat ihan erilaiset, mitä nuoremmasta ihmisestä on kyse. Nuoren kehitysvaihe on herkkä, tunnesäätely kesken ja kemikaalien käyttö on erittäin iso riski aivojen kehitykselle.” Huumeiden käyttöön liittyvä väkivallan uhka vaarantaa myös vakavasti nuorten psyykettä.
Amira kertoo, miten nuoret törmäävät tänä päivänä päihteisiin helposti ja yllättävissäkin tilanteissa. ”Aika usein ihmisille tule vastaan tilanne, jossa he ovat menneet esimerkiksi kavereiden luo istumaan iltaa tai kokoontuvat kaupungilla. Heidän ajatuksensa on ihan muualla ja tilanne, jossa huumausaineita on tarjolla, tulee yllätyksenä.” Vaikka alun perin ei ole ollut tarkoitus käyttää päihteitä, voi kieltäytyminen olla vaikeaa. Nuoret pelkäävät jäävänsä ulkopuolelle tai miettivät miten heidät nähdään, jos kieltäytyy. ”Meistä jokainen kaipaa hyväksyntä ja arvostusta. Tarve kuulua porukkaan on iso, varsinkin nuorena,” Amira sanoo.
Miten nuori voisi kieltäytyä tilanteessa, joissa tarjotaan päihteitä? Miten voisi toimia?
Amira: ”Etukäteen tulisi pohtia asioita. Mitä minä ylipäänsä ajattelen itse kemikaalien käytöstä. Voi miettiä, miten minulle käy, jos kieltäydyn? Jos kokeilen jotain, ymmärränkö, mitä riskejä liittyy varsinkin tutkimuskemikaaleihin. Kukaan ei tiedä, mitä ne pitävät sisällään. Se voi olla tosi vaarallista, yksikin kokeilu. Tavoitatko riskit, oletko itse valmis maksamaan hinnan siitä kokeilusta? On hyvä miettiä merkityksiä, mitä minä itse arvostan ja arvotan elämässä. Kannattaa tarkastella asioita etukäteen, että tilanteet eivät tulisi yllätyksinä. Voisiko käydä myös kaveriporukassa etukäteen keskustelua siitä, mitä ajatellaan semmoisista ihmisistä, jotka kieltäytyvät. Onko kaveriporukassa ok, että kieltäytyy.”
Miksi nuoret käytävät huumeita?
Amira ei ole koskaan nähnyt huumeiden käyttöä, jolla ei olisi jotain ”mieltä” käyttäjälle. ”Niillä, joilla on riippuvuussairaus, on takana usein paljon hoitamatonta psyyken ongelmaa, vakavaa masennusta, ahdistaneisuutta, traumakokemuksia, joita on voinut kasaantua ihan lapsuudesta asti. He, jotka kärsivät riippuvuuksista, yrittävät usein hoitaa psyyken ongelmia, poistaa sietämättömiä tunteita ja yrittää pitää loitolla avuttomuutta, häpeää ja kipua tuottavia asioita. Kemikaalien avulla pyritään usein saamaan olotila jotenkin siedettäväksi.”
”Jos kotona on turvatonta olla, jostakin sinun täytyy hakea turvallisuuden tunnetta. Joillekin nuorille päihteet tuovat turvaa ja tarve kuulua johonkin yhteisöön on valtava. Monet nuoret joutuvat elämään sillä tavalla, että turva on jossakin muualla, kuin kotona,” Amira kertoo.
“Moni pitää itseä aivan arvottomana. Arvottomuuden kokemus tulee kohtaamisista, mitä on elämän varrella saanut: ’Miten ikätoverit ovat kohdelleet, miten vanhempani ovat katsoneet minua, miten viranomaiset ovat kohdanneet?’ He oppivat, että ’En ole riittävän hyvä’, tai ’En ole arvokas’. Onko olemassa yhtä turvallista aikuista, joka on oikeasti lempein silmiin nähnyt sinut ja hyväksynyt semmoisena, kun sinä olet?” kysyy Amira.
”Miten voi olla, että Suomessa on niin paljon nuoria, jotka kokevat yhteenkuuluvuutta, arvostusta ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksen ainoastaan siinä porukassa, jonka keskeinen ja yhdistävä tekijä on päihteiden käyttö.”
Aina on toivoa
Amira antaa toivoa nuorille, ketkä lääkitsevät pahaa oloaan huumausaineilla: ”Ongelmat väistyvät hetkellisesti käytön aikana, mutta kemikaalit eivät niitä ratkaise. Samat kivut ovat vastassa kemikaalien vaikutuksen lakattua. Huumausaineiden käyttö myös hankaloittaa psyykkisiä ongelmia ja lisää turvattomuutta. Apua on saatavilla, vaikka sen hankkiminen on monesti vaativaa ja työlästä. On olemassa matalan kynnyksen paikkoja, joissa pystyt asioimaan tarvittaessa myös nimettömänä. Käyttäkää niitä. Onneksi tänä päivänä Oulussa on paljon jalkautuvaa työtä. Siellä ei pidetä mitään nimirekisteriä ja voit asioida ilman ajanvarausta ja jonotusta. Kääntykää rohkeasti niiden puoleen. He osaavat auttaa, heille voi puhua ilman kiirettä ja pohtia omaa tilannetta.”
”Ja jos itse kantaa hirveää huolta kaverista, ei kannata jäädä yksin murehtimaan. Voi puhua myös kaverin tilanteesta auttajille, ilman että tarvitsee kertoa nimitietoja. Silloin pääsee pohtimaan, miten kaveria voidaan auttaa ja et jää yksin kantamaan huolta ystävästä. Antakaa mahdollisuus myös avun löytämiseen.”
Mitkä olisivat hyviä paikkoja, mihin kaveri tai vanhemmat voisivat olla yhteydessä? Mistä saa apua?
Amira suosittelee hakeutumaan kouluterveydenhuoltoon, päihdepäivystykseen tai hyvinvointikeskukseen. Matalan kynnyksen paikkoja löytyy Oulusta kuten esimerkiksi Verto (Nuorten Ystävien matalan kynnyksen kohtaamispaikka huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen), A-klinikkasäätiön Katuklinikka ja Aste -hanke (Pohteen sivulta löytyy lisätietoa). Myös Valkeassa on jalkautuvaa nuorisotyötä. Opettajalta, Ohjaamosta tai itselle turvalliselta aikuiselta saa varmasti tietoa siitä, mistä ja miten apua voisi saada.
Amira sanoo, että ”koska huumeiden käyttö on Suomessa laitonta, on monilla ihmisillä pelkoa siitä, että huumeiden käytön paljastumisesta tulisi hirveät seuraamukset. Kannattaa muistaa, että ei ole kenenkään intressi lähteä tuomitsemaan, vaan aina on hyvä asia hakea apua ongelmiin. Nykyään ohjataan kyllä hoitoon rangaistuksen sijaan.”
Miten tulisi toimia, jos jotakin sattuu? Miten hätätilanteessa tulisi toimia?
Amira: ”Jos joku joutuu pulaan päihteiden käytön takia, kuten myrkytyksen, hengityslaman, tai jos joku on tosi huonossa kunnossa eikä pysty huolehtimaan itsestään, älkää jättäkö kavereita yksin. Soittakaa aina apua. Minä haluaisin muistuttaa, että sen kanssa ihmiset pystyvät vielä elämään, että oma päihteiden käyttö paljastuu apua soittaessaan. Viranomaisten pelossa ei saisi jättää kaveria hengenvaaralliseen tilanteeseen. Huumetyön kentältä tiedän tilanteita, joissa kaveri on jätetty kuolemaan, eikä apua ole soitettu ajoissa, kun pelätään kiinni jäämistä. Kenenkään nuoren ei pitäisi joutua elämään sen kanssa, että jätti oman kaverinsa kuolemaan oman kiinnijäämisen pelossa. Tämä on sellainen asia, jota on hyvä miettiä etukäteen. Soittakaa aina apua kaverille, älkää jättäkö yksin huonoon kuntoon.
Amiran sanoma nuorille, jotka ovat lähtenyt kokeilemaan päihdettä
”Älä jää yksin. Olisi tärkeätä, että ympärillä on ihmisiä, että ei käyttäisi päihteitä yksin ja että nuoret eivät jättäisi ketään yksin. Kannattaa tarkastella sitä, mitä itse tarvitsee ja toivoo. Aika moni sanoo ’ainakin se, että minulla olisi hyviä kavereita, olisin hyväksytty sellaisena, kun olen, saisin arvostusta ja löytäisin merkityksiä sekä mielekkyyttä elämään.'”
”Ei ole ok, että joutuu henkisen, fyysisen, seksuaalisen tai taloudellisen väkivallan uhriksi. Kaikenlainen rajojen rikkominen on tuhoisaa. Väkivalta ei ole koskaan uhrin syytä. Väkivallan ei tarvitse kuulua huumemaailmaan, me emme hyväksy väkivaltaa. Kaikilla on oikeus omiin rajoihin, ja niitä ei saa rikkoa.”
Jos on huolta omasta fyysisestä tai psyykkisestä terveydestä, päihteiden käyttö ei ole este avun hakemiselle ja saamiselle. Jos tarvitsee apua somaattisen tai psyykkisen terveyden asioissa voi hakeutua päivystykseen. On tärkeä muistaa, että kaikki palvelut ovat käytettävissä, vaikka olisikin ongelmia päihteiden kanssa.
Meillä Byströmin Ohjaamolla on tiistaisin klo 13.00–15.45 päihdetyöntekijä saatavilla ajanvarauksella. Meillä voi asioida nimettömänä. Soittaa meille p. 050 599 2293, laitaa sähköpostia tai jätä meille yhteydenottopyyntö.