Oulu Pridea vietetään elokuun ensimmäisellä viikolla. Tapahtuman tämänvuotinen teema on kansainväliset sateenkaarioikeudet.
Sateenkaarioikeustilanne on ollut Suomessa keskimäärin hyvällä tasolla, mutta paikallaan pysyneet ongelmat ovat laskeneet kotimaan sijoitusta Euroopan maat kattavassa ihmisoikeuksien vuosiraportissa.
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalaisen kattojärjestö ILGA-Europen vuosittain julkaisemassa sateenkaarikartassa Suomi sijoittuu järjestyksessä kahdenneksitoista jääden Pohjoismaiden heikoimmin sijoittuneeksi maaksi.
”Näennäisesti täällä on kaikki hyvin,
mutta ei kuitenkaan ole.”
”Vaikka voidaan kuvitella, että Suomessa asiat ovat hyvin, niin kyllähän meillä esimerkiksi translaki vaatii vielä korjausta”, toteaa myös Oulu Priden tuottaja Martu Väisänen.
Kansalaisjärjestöt tekevät sateenkaariyhteisön turvallisuusuhkia näkyväksi omalla tavallaan. Kansainvälisesti ihmisiä järkyttäneistä tapahtumista, kuten kesäkuussa tapahtuneesta Oslon ampumavälikohtauksesta pyritään viestimään aktiivisesti.
Myös Pride-tapahtumissa järjestävät tahot osallistujineen haluavat näyttää, että he ovat maiden rajoista riippumatta hirmuteoista kärsineiden tukena.
Oulussa järjestettävän Pride-tapahtuman tuottaja Martu Väisänen ei erottele kansainvälisiä sateenkaarioikeuksia käsitellessä Suomea ja muuta maailmaa. Hän painottaa, että yhdenvertaiset oikeudet ovat maailmanlaajuisesti yhteinen asia ja toivottava päämäärä.
Ongelmallisen ja keihään kärkeen nostetun translainsäädännön lisäksi Suomessa ongelmia ilmenee Väisäsen mukaan toistuvasti pinnan alta tihkuen.
”Näennäisesti täällä on kaikki hyvin, mutta ei kuitenkaan ole. Moni ihminen joutuu olemaan kaapissa, ja joutuu väkivallan tai hylkäämisen kohteeksi. Perhe saattaa hylätä lapsensa, mikäli hän tulee kaapista ulos”, Väisänen muistuttaa.
Yhdenvertaisuuden puolesta puhuvat rikolliset
Oulu Priden ohjelmassa kansainvälisyys tulee esiin muunmuassa kansainvälisyyspaneelin sekä kansainvälisen kylttipajan muodossa. Tarkoituksena on järjestää myös kansainvälisten sateenkaari-ihmisten kahviloita.
Martu Väisänen on pitkän linjan yhdenvertaisuustyön puolestapuhuja. Hän on ollut mukana toiminnassa 25 vuotta, alkaen ensimmäisestä Oulussa järjestetystä Pride-tapahtumasta.
Kyseessä oli vuonna 1997 järjestetty Vapautuspäivät -nimeä kantanut tapahtuma.
Tuolloin tapahtuman järjestäjät, mukaan lukien Väisänen olivat lain näkökulmasta rikollisia, sillä samaa sukupuolta olevien ihmisten julkinen kehottaminen haureuteen oli rangaistavaa.
Kehotuskielto poistettiin Suomen laista kaksi vuotta sen jälkeen, vuonna 1999.
Väisänen komppaa toteamusta siitä, että sateenkaariyhteisön asema on vuosien varrella parantunut. Selkeimpänä syynä sille on muuttunut lainsäädäntö, joka muovaa asenneilmapiiriä positiivisempaan suuntaan. Merkittävin muutos 2000-luvun Suomessa on vuonna 2017 voimaan tullut tasa-arvoinen avioliittolaki.
Rikoslaista poistuneiden ongelmallisten pykälien lisäksi kansan asenteet muuttuvat oikeanlaisella tiedotuksella, sekä vihapuheeseen puuttumisella kansalaistasolla. Suuressa roolissa kautta aikojen ovat olleet aktiiviset kansalaisjärjestöt.
”Valtakunnallisesti Seta tekee todella tärkeää työtä. Olen toistuvasti sanonut, että sitten kun olemme kaikki yhdenvertaisia, Setaa ei enää tarvita”, Väisänen linjaa.
Ihmisoikeuspolitiikkaa yhteistyön kautta
Priden yksi periaatteista on, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Kesäkuun lopussa Oulun kaupunginvaltuustossa kolme valtuutettua jättivät aloitteen, jonka mukaan Oulun kaupungin tulisi irrottautua Oulu Pride-tapahtuman yhteistyökumppanuudesta. Yksi mainituista syistä oli Pride-aatteen poliittinen luonne.
”Siinähän he ovat periaatteessa oikeassa, koska Pride on poliittinen liike, joka tekee ihmisoikeuspolitiikkaa. Se on politiikkaa ilman sitä, että oletko vihreä, vasemmistolainen vai perussuomalainen.”
Nuorten parissa työskenteleminen on osoittanut Väisäselle, kuinka merkittävä asia Priden olemassaolo on sateenkaarinuorille ja -lapsille. Työtä tehdään aktiivisesti ja näkyvästi sen vuoksi, että jokainen saisi olla oma itsensä.
Aloite kaatui selkein äänin, mutta jätti Pride-järjestäjille ikävän tunteen. Oulun kaupunki on ollut voimakkaasti Pride-aatteen mukana, ja myös Väisäsestä tuntui hullulta, että asiasta täytyy edelleen keskustella valtuustotasolla.
”Tuntuu äärimmäisen julmalta, kuinka sanotaan, että tällaiselle ei ole tarvetta. Se on ihan totuus, että sateenkaarinuorten itsemurhariskit ovat suurempia juuri sen takia, että he pelkäävät ettei heitä hyväksytä.”
Oulu Priden tuottaja Martu Väisänen
Oulun kaupungin tarjoamasta tuesta Oulu Priden tiimissä ollaan hyvin kiitollisia. Hyvän yleiskehityksen sekä vuosi vuodelta kasvavan Pride-tapahtuman myötä Oulussa yhdenvertaisuusaate on vahva. Valtuustoaloite antoi kuitenkin näyttöjä siitä, etteivät päämäärät ole kuntapolitiikassakaan yksimielisen selkeitä.
Askel eteen, kaksi taaksepäin
Euroopan eri maissa kuin myös Yhdysvaltojen lainsäädännössä on otettu isoja harppauksia taaksepäin, kun kyse on yhdenvertaisista ihmisoikeuksista. Tapaukset todistavat, että jo saavutettuja oikeuksia ei voida pitää itsestäänselvyyksinä.
Lainsäädäntö on merkittävin asia, jolla ihmisoikeuksiin voidaan vaikuttaa. Euroopan unionin jäsenmaissa, kuten Bulgariassa, Romaniassa ja Puolassa on rajoitettu muun muassa yhdistymisvapautta kieltämällä pride-tapahtumia.
Unkarissa pääministeripuolue on toteuttanut useita sateenkaarivihamielisiä lakeja, joissa esimerkiksi poistettiin opetussuunnitelmasta viittaukset seksuaalivähemmistöihin, sukupuolten tasa-arvoon tai sukupuoleen.
Laajasti esillä ollut aihe on myös aborttioikeuslainsäädännön muovaaminen tiukempaan suuntaan useassa maassa. Oikeuksia on rajoitettu listatuissa Euroopan maissa, sekä Yhdysvalloissa korkeimman oikeuden päätöksellä.
”Kun hyvin voimakkaasti kristilliset tai oikeistopuolueet ovat maan johdossa, se vaikuttaa juuri tällä tavalla”, Väisänen taustoittaa.
Euroopan unionin peruspilareita ja -arvoja ovat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Väisäsen mukaan pitäisi olla yksiselitteistä, että ihmisoikeuksia rikkovat maat saisivat kunnollisia sanktiota EU:n toimesta. Toistaiseksi Euroopan unionin linja on ollut hyvin maltillinen mainittuja maita kohtaan.
Ihmisoikeustilannetta entisestään varjostaa kuukausia jatkunut Ukrainan sota. Euroopan manteereella tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset sekä sodan tuoma kärsimys, erityisesti syyttömien siviilien osalta synkistää Väisäsen mieltä.
”Se tuntuu pahalta, kun oikeuksia poljetaan missä tahansa päin maailmaa.”
Martu Väisänen
Väisänen toivoo, että ihmisoikeuksia rikkovista maista poistuvat ihmiset voisivat olla Suomeen, sekä myös Ouluun tullessaan turvassa. Kansainvälisyydellään Oulu Pride haluaa osoittaa tukensa myös sateenkaaripakolaisille.
Epäkohdat vahvistavat tarvetta vaikuttaa
Oulu Pride on tapahtumana kasvanut vuosittain isompiin raameihin, ja kehitystä on hyvin todennäköisesti nähtävissä myös tänä vuonna. Kahtena viime vuotena voimakkaasti läsnä ollut koronapandemia on ollut todennäköinen syy sille, miksei kaikki halukkaat ole osallistuneet pride-viikon massatapahtumiin.
Väisänen uskoo, että sateenkaariyhteisöä järkyttäneillä tapahtumilla ja kansainvälisillä epäkohdilla on vastavoima, joka saa ihmiset osallistumaan marsseihin ja muihin kokoontumisiin. Pelolle ei pidä antaa valtaa, vaikka uhkakuvat ovat alati myös kotimaisten toimijoiden mielessä.
Oulu Priden järjestäjille ensisijaista on se, että kaikki osallistujat ovat turvassa ja tila on kaikille yhdenvertainen. Kaikki riskit tapahtumassa pyritään minimoimaan yhdessä turvallisuustoimijoiden kanssa.
”Pride on ihmisoikeusjuhla. Kaikki ovat tervetulleita, jotka ajattelevat yhdenvertaisuuden puolesta, ja ovat sitä mieltä, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille”, Oulu Priden tuottaja Martu Väisänen summaa.
Kuvat: Oulu Pride ja Suvi-Anna Salminen