Terkkariopiskelijan kesätyö nuorten tieto- ja neuvontapalvelussa

Moikka! Mun nimi on Pipsa ja opiskelen terveydenhoitajaksi Oulun ammattikorkeakoulussa. Tein nyt tänä kesänä kuukauden mittaisen harjoittelupätkän Byströmin nuorten tieto- ja neuvontapalvelussa ohjaajaharjoittelijana. Kesätyö oli yksi Oulun kaupungin tarjoamista harjoittelupaikoista opiskelijoille.

Kukkia ja mehiläisiä PulmaKulmassa

”Vessapaperiin jäi jotain vaaleanpunaista, alkoivatko kuukautiseni?”
”Millaista on normaali valkovuoto?”
”Minkä kokoinen on hyvä penis?”

Esimerkiksi tällaiset kysymykset askarruttavat nuoria useasti Pulmakulmassa. Olen kesätöideni aikana päässyt vastaamaan moniin Pulmakulma kysymyksiin. Kysymykset ovat haastaneet välillä omia tiedonhakutaitoja, sillä vastausten laatiminen ei ole aina niin yksiselitteistä.

Terveyspulmissa kehotamme kysyjää kuitenkin aina hakeutumaan esimerkiksi kouluterveydenhoitajan vastaanotolle täsmällisempää arviointia ja hoitoa varten – annamme ohjeita ensiavuksi, mutta varsinainen hoitotaho löytyy muualta.

Terkkariopiskelijana olen saanut hyvää oppia asiasisältöjen lisäksi esimerkiksi vastausten sanoittamiseen nuoren ikä huomioiden – tärkeitä asioita kouluterkkarina toimimiseen. Pulmakulman lisäksi olen valmistellut erilaisia esityksiä, dokumentteja, artikkeleita, kuvamateriaalia ja osallistunut sekä suunnitellut ryhmätoimintaa.

Tyttö istuu torinrannassa ja katsoo kännykkää. Kännykästä tulee ajatuskupla, jossa PulmaKulman logo.

Nykyään mielenterveys on osana terkkarin opetussuunnitelmaa

Kävin haastattelemassa harjoitteluni loppupuolella Byströmillä työskentelevää terveydenhoitaja Miiaa. Hän pitää nuorille työttömille työnhakijoille terveystapaamisia Byströmin tiloissa ja ohjaa myös erilaista ryhmätoimintaa.

Terveydenhoitajan koulutus on kehittynyt vuosien varrella vastaten kunkin ajan terveydenhoidollisiin tarpeisiin. Keskustelimme Miian kanssa siitä, kuinka erilaista hänen koulutuksensa on 90-luvulla ollut verrattuna omiin opintoihini tänä päivänä. Isoksi eroksi nousi esimerkiksi mielenterveyden huomioiminen opetussuunnitelmassa, kun se aiemmin mainittiin lähinnä sivulauseessa.

Tietoisuus mielenterveydestä on kasvanut vuosien vieriessä, mutta toisaalta elämme myös aikaa jolloin mielenterveyden haasteita näkyy väestössä aiempaa enemmän. Pohdimme mahdollisia vaikuttavia tekijöitä ja esille tuli esimerkiksi nykyajan kiirettä ihannoiva elämäntyyli, muutokset työelämässä ja sosiaalisen median vaikutus. Yhteiskunnassa pitäisi myös olla hyväksyvämpi kulttuuri erilaisuudelle. Meistä jokainen on omanlaisensa yksilö ominaisuuksinemme ja arvokas sellaisena kuin olemme. Oma paikka pitäisi löytyä jokaiselle.

Nepsy pulmat puhututtavat terkkarin vastaanotolla

Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, jotka ovat synnynnäisiä ominaisuuksia eli oireilu alkaa jo lapsuudessa. Nepsyjä ovat esimerkiksi ADHD, autismi ja Tourette oireiset ihmiset.

Psykiatrian vastaanotolle jonottavista noin puolet hakee itselleen ADHD-diagnoosia. Nykyään puhutaan myös paljon niin sanotusta ADT:stä (Attention Deficit Trait), jossa ADHD:n kriteerit eivät täyty, mutta ihminen kärsii silti keskittymisen haasteista. Suomessa ADHD:n yleisyys aikuisväestössä on 4,4% eli jos kaveriporukassa on 20 ihmistä niin todennäköisesti ainakin yhdellä on ADHD piirteitä. Toisaalta tietoisuuden lisääntyessä ADHD ihmisiä tunnistetaan paremmin, mutta myös nykyajan elämäntyyli voi aiheuttaa ADHD:n kaltaista oireilua.

Terveydenhoitajan vastaanotolla voidaan esimerkiksi kartoittaa nuoren haasteita keskittymisvaikeuksissa ja tehdä yhdessä Mielenterveystalon keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelman harjoituksia. Voit tutustua nuorten keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmaan myös itse tästä linkistä.

Nepsy pulmien lisäksi esimerkiksi perinteiset nukkumiseen, liikuntaan ja syömiseen liittyvät asiat puhututtavat vastaanotolla edelleen. Terveellisistä elämäntavoista on hyvä pitää huolta ja eron esimerkiksi liikkumattomuudessa huomaa kyllä olossaan nopeasti.

Mukava kuukausi takana ja vien saamani opit eteenpäin tulevalle uralleni! Moikataan jos tavataan!