Ihmisoikeudet puhututtavat maailmalla – Oulu Priden teemana on kansainväliset sateenkaarioikeudet

Oulu Pridea vietetään elokuun ensimmäisellä viikolla. Tapahtuman tämänvuotinen teema on kansainväliset sateenkaarioikeudet. 

Sateenkaarioikeustilanne on ollut Suomessa keskimäärin hyvällä tasolla, mutta paikallaan pysyneet ongelmat ovat laskeneet kotimaan sijoitusta Euroopan maat kattavassa ihmisoikeuksien vuosiraportissa.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalaisen kattojärjestö ILGA-Europen vuosittain julkaisemassa sateenkaarikartassa Suomi sijoittuu järjestyksessä kahdenneksitoista jääden Pohjoismaiden heikoimmin sijoittuneeksi maaksi.

”Näennäisesti täällä on kaikki hyvin,
mutta ei kuitenkaan ole.”

”Vaikka voidaan kuvitella, että Suomessa asiat ovat hyvin, niin kyllähän meillä esimerkiksi translaki vaatii vielä korjausta”, toteaa myös Oulu Priden tuottaja Martu Väisänen.

Kansalaisjärjestöt tekevät sateenkaariyhteisön turvallisuusuhkia näkyväksi omalla tavallaan. Kansainvälisesti ihmisiä järkyttäneistä tapahtumista, kuten kesäkuussa tapahtuneesta Oslon ampumavälikohtauksesta pyritään viestimään aktiivisesti. 

Myös Pride-tapahtumissa järjestävät tahot osallistujineen haluavat näyttää, että he ovat maiden rajoista riippumatta hirmuteoista kärsineiden tukena.

Oulussa järjestettävän Pride-tapahtuman tuottaja Martu Väisänen ei erottele kansainvälisiä sateenkaarioikeuksia käsitellessä Suomea ja muuta maailmaa. Hän painottaa, että yhdenvertaiset oikeudet ovat maailmanlaajuisesti yhteinen asia ja toivottava päämäärä.

Nuori hyppää sateenkaarilippu viittanaan.

Ongelmallisen ja keihään kärkeen nostetun translainsäädännön lisäksi Suomessa ongelmia ilmenee Väisäsen mukaan toistuvasti pinnan alta tihkuen. 

”Näennäisesti täällä on kaikki hyvin, mutta ei kuitenkaan ole. Moni ihminen joutuu olemaan kaapissa, ja joutuu väkivallan tai hylkäämisen kohteeksi. Perhe saattaa hylätä lapsensa, mikäli hän tulee kaapista ulos”, Väisänen muistuttaa.

Yhdenvertaisuuden puolesta puhuvat rikolliset

Oulu Priden ohjelmassa kansainvälisyys tulee esiin muunmuassa kansainvälisyyspaneelin sekä kansainvälisen kylttipajan muodossa. Tarkoituksena on järjestää myös kansainvälisten sateenkaari-ihmisten kahviloita. 

Martu Väisänen on pitkän linjan yhdenvertaisuustyön puolestapuhuja. Hän on ollut mukana toiminnassa 25 vuotta, alkaen ensimmäisestä Oulussa järjestetystä Pride-tapahtumasta. 

Kyseessä oli vuonna 1997 järjestetty Vapautuspäivät -nimeä kantanut tapahtuma. 

Tuolloin tapahtuman järjestäjät, mukaan lukien Väisänen olivat lain näkökulmasta rikollisia, sillä samaa sukupuolta olevien ihmisten julkinen kehottaminen haureuteen oli rangaistavaa.

Kehotuskielto poistettiin Suomen laista kaksi vuotta sen jälkeen, vuonna 1999. 

Martu Väisänen

Väisänen komppaa toteamusta siitä, että sateenkaariyhteisön asema on vuosien varrella parantunut. Selkeimpänä syynä sille on muuttunut lainsäädäntö, joka muovaa asenneilmapiiriä positiivisempaan suuntaan. Merkittävin muutos 2000-luvun Suomessa on vuonna 2017 voimaan tullut tasa-arvoinen avioliittolaki. 

Rikoslaista poistuneiden ongelmallisten pykälien lisäksi kansan asenteet muuttuvat oikeanlaisella tiedotuksella, sekä vihapuheeseen puuttumisella kansalaistasolla. Suuressa roolissa kautta aikojen ovat olleet aktiiviset kansalaisjärjestöt.

”Valtakunnallisesti Seta tekee todella tärkeää työtä. Olen toistuvasti sanonut, että sitten kun olemme kaikki yhdenvertaisia, Setaa ei enää tarvita”, Väisänen linjaa.

Ihmisoikeuspolitiikkaa yhteistyön kautta

Priden yksi periaatteista on, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Kesäkuun lopussa Oulun kaupunginvaltuustossa kolme valtuutettua jättivät aloitteen, jonka mukaan Oulun kaupungin tulisi irrottautua Oulu Pride-tapahtuman yhteistyökumppanuudesta. Yksi mainituista syistä oli Pride-aatteen poliittinen luonne.

”Siinähän he ovat periaatteessa oikeassa, koska Pride on poliittinen liike, joka tekee ihmisoikeuspolitiikkaa. Se on politiikkaa ilman sitä, että oletko vihreä, vasemmistolainen vai perussuomalainen.”

Nuorten parissa työskenteleminen on osoittanut Väisäselle, kuinka merkittävä asia Priden olemassaolo on sateenkaarinuorille ja -lapsille. Työtä tehdään aktiivisesti ja näkyvästi sen vuoksi, että jokainen saisi olla oma itsensä. 

Aloite kaatui selkein äänin, mutta jätti Pride-järjestäjille ikävän tunteen. Oulun kaupunki on ollut voimakkaasti Pride-aatteen mukana, ja myös Väisäsestä tuntui hullulta, että asiasta täytyy edelleen keskustella valtuustotasolla.

”Tuntuu äärimmäisen julmalta, kuinka sanotaan, että tällaiselle ei ole tarvetta. Se on ihan totuus, että sateenkaarinuorten itsemurhariskit ovat suurempia juuri sen takia, että he pelkäävät ettei heitä hyväksytä.”

Oulu Priden tuottaja Martu Väisänen
Pride-kulkue Oulun kaupungintalon edessä.

Oulun kaupungin tarjoamasta tuesta Oulu Priden tiimissä ollaan hyvin kiitollisia. Hyvän yleiskehityksen sekä vuosi vuodelta kasvavan Pride-tapahtuman myötä Oulussa yhdenvertaisuusaate on vahva. Valtuustoaloite antoi kuitenkin näyttöjä siitä, etteivät päämäärät ole kuntapolitiikassakaan yksimielisen selkeitä.

Askel eteen, kaksi taaksepäin

Euroopan eri maissa kuin myös Yhdysvaltojen lainsäädännössä on otettu isoja harppauksia taaksepäin, kun kyse on yhdenvertaisista ihmisoikeuksista. Tapaukset todistavat, että jo saavutettuja oikeuksia ei voida pitää itsestäänselvyyksinä.

Lainsäädäntö on merkittävin asia, jolla ihmisoikeuksiin voidaan vaikuttaa. Euroopan unionin jäsenmaissa, kuten Bulgariassa, Romaniassa ja Puolassa on rajoitettu muun muassa yhdistymisvapautta kieltämällä pride-tapahtumia.

Unkarissa pääministeripuolue on toteuttanut useita sateenkaarivihamielisiä lakeja, joissa esimerkiksi poistettiin opetussuunnitelmasta viittaukset seksuaalivähemmistöihin, sukupuolten tasa-arvoon tai sukupuoleen. 

Laajasti esillä ollut aihe on myös aborttioikeuslainsäädännön muovaaminen tiukempaan suuntaan useassa maassa. Oikeuksia on rajoitettu listatuissa Euroopan maissa, sekä Yhdysvalloissa korkeimman oikeuden päätöksellä.

”Kun hyvin voimakkaasti kristilliset tai oikeistopuolueet ovat maan johdossa, se vaikuttaa juuri tällä tavalla”, Väisänen taustoittaa.

Euroopan unionin peruspilareita ja -arvoja ovat yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Väisäsen mukaan pitäisi olla yksiselitteistä, että ihmisoikeuksia rikkovat maat saisivat kunnollisia sanktiota EU:n toimesta. Toistaiseksi Euroopan unionin linja on ollut hyvin maltillinen mainittuja maita kohtaan.

Sateenkaariliput liehuvat kulkueessa.

Ihmisoikeustilannetta entisestään varjostaa kuukausia jatkunut Ukrainan sota. Euroopan manteereella tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset sekä sodan tuoma kärsimys, erityisesti syyttömien siviilien osalta synkistää Väisäsen mieltä.

”Se tuntuu pahalta, kun oikeuksia poljetaan missä tahansa päin maailmaa.”

Martu Väisänen

Väisänen toivoo, että ihmisoikeuksia rikkovista maista poistuvat ihmiset voisivat olla Suomeen, sekä myös Ouluun tullessaan turvassa. Kansainvälisyydellään Oulu Pride haluaa osoittaa tukensa myös sateenkaaripakolaisille.

Epäkohdat vahvistavat tarvetta vaikuttaa

Oulu Pride on tapahtumana kasvanut vuosittain isompiin raameihin, ja kehitystä on hyvin todennäköisesti nähtävissä myös tänä vuonna. Kahtena viime vuotena voimakkaasti läsnä ollut koronapandemia on ollut todennäköinen syy sille, miksei kaikki halukkaat ole osallistuneet pride-viikon massatapahtumiin. 

Väisänen uskoo, että sateenkaariyhteisöä järkyttäneillä tapahtumilla ja kansainvälisillä epäkohdilla on vastavoima, joka saa ihmiset osallistumaan marsseihin ja muihin kokoontumisiin. Pelolle ei pidä antaa valtaa, vaikka uhkakuvat ovat alati myös kotimaisten toimijoiden mielessä. 

Oulu Priden järjestäjille ensisijaista on se, että kaikki osallistujat ovat turvassa ja tila on kaikille yhdenvertainen. Kaikki riskit tapahtumassa pyritään minimoimaan yhdessä turvallisuustoimijoiden kanssa.

”Pride on ihmisoikeusjuhla. Kaikki ovat tervetulleita, jotka ajattelevat yhdenvertaisuuden puolesta, ja ovat sitä mieltä, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille”, Oulu Priden tuottaja Martu Väisänen summaa.

Kuvat: Oulu Pride ja Suvi-Anna Salminen

YK:n ihmisoikeuksien päivä 10.12.

Joulukuun 10. päivä vietetään kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää. Ihmisoikeuksien päivän tavoitteena on juhlistaa niitä oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa jokaiselle ihmiselle. Päivän tavoitteena on lisäksi muistuttaa oikeuksiin liittyvistä velvollisuuksista, ja jokaiselle kuuluvasta vastuusta edistää ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti.

Ihmisoikeuksista kuulee usein puhuttavan, mutta mitä ne oikeastaan ovat? YK, eli Yhdistyneet Kansakunnat on järjestö, johon lähes kaikki maailman valtiot kuuluvat, Suomi mukaan lukien. Ihmisoikeudet taas on kirjattu YK:n Ihmisoikeuksien perusasiakirjaan, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Ihmisoikeusliitto seuraa ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Ihmisoikeuksia julistuksessa on yhteensä 30. Voit tutustua niihin kaikkiin tarkemmin Ihmisoikeusliiton verkkosivulla. (Linkki aukeaa uuteen välilehteen.)

Ihmisoikeudet rasismia vastaan

Byströmin Ohjaamo on mukana Oikeusministeriön Olen antirasisti –kampanjassa ja sen myötä haluamme nostaa YK:n ihmisoikeuksien päivänä esiin erityisesti sellaisia ihmisoikeuksia, jotka takaavat meille kaikille oikeuden elää rasismista vapaassa maailmassa.

1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

2. artikla. Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.

3. artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

Artiklat 1.–3. takaavat meille kaikille kaikista perustavimman laatuiset oikeudet elämään, vapauteen ja tasa-arvoon. Nämä, kuten muutkin ihmisoikeudet, kuuluvat meille vain siksi ja juuri siitä syystä, että olemme ihmisiä.

Artikkelin alussa viitataan myös oikeuksiin liittyviin velvollisuuksiin. Se, että saamme elää valitsemallamme tavalla tarkoittaa sitä, että meillä on velvollisuus kunnioittaa myös kaikkien muiden oikeutta samaan. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.

Katso alta Olen Antirasisti –kampanjan video. Voit katsoa videon Olen Antirasisti myös Youtubesta tästä linkistä. (Youtube). (Linkki aukeaa uuteen välilehteen.)

Olen Antirasisti

Byströmin Ohjaamo haastaa kaikki ohjaamot mukaan kampanjaan!

Byströmin Ohjaamo haastaa kaikki Suomen ohjaamot mukaan Olen antirasisti –kampanjaan. Ohjaamoina voimme yhdessä osallistua kampanjaan ja lähteä edistämään yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia. Kampanjan tavoitteena on kannustaa kaikkia tekemään konkreettisia antirasistisia tekoja yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta.

Rasismista vapaata Suomea rakennetaan nyt, ja sinä päätät, että olet osa tätä muutosta.
Lue tarkempaa tietoa Olen antirasisti –kampanjasta ja lähde mukaan! (Linkki aukeaa uuteen välilehteen.)

#OlenAntirasisti #JagÄrAntirasist #IAmantiracist

Voit lukea myös artikkelin meidän osallistumisestamme Suvaitsevaisuuden päivän tapahtumaan.

Lähteet:

Byströmin Ohjaamo mukana Olen antirasisti –kampanjassa

Oulun kaupunki osallistuu oikeusministeriön ja yhdenvertaisuusvaltuutetun parhaillaan käynnissä olevaan Olen antirasisti –kampanjaan. Myös me Byströmin Ohjaamossa olemme halunneet tarttua tähän tärkeään asiaan. Haluamme edistää kaikkien nuorten yhdenvertaisuutta myös tämän kampanjan kautta.

Lue lisää kampanjaan osallistumisesta Oulun kaupungin verkkosivuilta. (Linkki aukeaa uuteen välilehteen.)

Osallistumme kampanjaan julkaisemalla somepäivityksiä, kirjoittamalla artikkeleita tälle sivustolle, nostamalla teeman esille asiakastiloissamme ja tuottamalla tietopaketin yhdenvertaisuudesta Tietoa nuorille –osioon. Tietopaketti julkaistaan alkuvuodesta 2022.

Suvaitsevaisuudenpäivä

Starttina kampanjaan osallistumiselle toimi tiistaina 16.11.2021 järjestetty Suvaitsevaisuudenpäivän tapahtuma. Tapahtuman järjesti Yhdenvertaisen nuorisotyön kehittäjä verkosto Byströmin Ohjaamon ja Nuorten Bysiksen tiloissa. Paikalle saapui noin 50 nuorta. Tapahtumassa nuoret pääsivät tutustumaan 12 eri toimijan esittelypisteisiin. Tarjolla oli myös pientä purtavaa, jota pääsi sulattelemaan tanssilattialle DJ Ahed Husseinin johdolla.

Tärkeä tapahtuma, hyvää informaatiota harrastuksiin ja kaikkeen muuhunkin. Tuli käytyä läpi harrastukset, tulevaisuuden työllistyminen ja terveyteen liittyviä asioita. Kaikin puolin kattava kokonaisuus. Hyvä meininki tanssilattialla!

Kommentoi tapahtumassa vieraillut opiskelija Karri K.

Hyviä ja huonoja asioita

Byströmin Ohjaamon esittelypisteellä Mirjami ja Sanna jututtivat nuoria ja kertoivat meidän palveluista. Nuorten saivat myös kirjoittaa nimettöminä hyviä asioita kotimaastaan ja Suomesta, sekä huonoja tai pahoja asioita.

Mirjami ja Sanna Byströmin Ohjaamon esittelypisteellä

Tällaisia ajatuksia nuoret kirjoittivat:

Hyvä asia kotimaassa 

  • Spices – India (mausteita – Intia) 
  • Hyä asia kotimaassa Ihmiset auttaa toisiaan 
  • Belgium: cosy cities 
  • Somali tosi paljon kylla hyvä 
  • Lämmin 
  • Katuruoka 
  • Food 
  • Health insurance / health care (Belgium) 
  • Everything is close by, you can travel in Belgium still only need a few hours 
  • Hyvä asia kotimaassa koska tosi tosi kuuma 😊 
  • Afganistan is the best 
  • Juhlat ja ruoka

Hyvä asia Suomessa

  • Opiskelu on hyvä 
  • Tasa-arvo 
  • Opiskelu ja koulu 
  • Every restaurant or store has vegan/vegetarian options! 
  • Ihmisarvo, ihmiset tärkeitä 
  • Education 
  • Beautiful snow, landscapes and frozen lakes 
  • The car/bicycle roads (very safe) 
  • Nature 
  • Tasa-arvo ja yleinen fiilis 
  • Saa opiskella ulkomaisilla 
  • Suomessa on tasa-arvo, kaikki ihmiset samanarvoisia 
  • Luonto 

Huono tai paha asia 

  • Huono tai kylmä 
  • Kylmä ilmasto, tylsyys, varautuneisuus, epäsosiaalisuus 
  • Some troubles with beining inclusive 
  • Tosi paljon kylmä 
  • Vanhanaikaiset translait 
  • Sota 
  • Rasisti 
  • Ei ole 
  • Afganistan war, fighting 
  • Racism and discrimination 
  • Racism, discrimination

Byströmin Ohjaamo haastaa kaikki ohjaamot mukaan kampanjaan!

Byströmin Ohjaamo haastaa kaikki Suomen ohjaamot mukaan Olen antirasisti –kampanjaan. Ohjaamoina voimme yhdessä osallistua kampanjaan ja lähteä edistämään yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia. Kampanjan tavoitteena on kannustaa kaikkia tekemään konkreettisia antirasistisia tekoja yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta.

Rasismista vapaata Suomea rakennetaan nyt, ja sinä päätät, että olet osa tätä muutosta.

Lue tarkempaa tietoa Olen antirasisti –kampanjasta ja lähde mukaan! (Linkki aukeaa uuteen välilehteen.)

#OlenAntirasisti #JagÄrAntirasist #IAmantiracist 

Pridellä nuorisotyö kohtaa nuoret

Kuva: Martu Väisänen

Nuorisopalvelut toimii myös tänä vuonna Oulu Priden yhteistyökumppanina. Prideillä nuorisotyö jalkautuu juhlijoiden joukkoon. Paikallisille sateenkaarinuorille Pride merkitsee mahdollisuutta olla oma itsensä sekä kuulua yhteisöön.

Nuorisopalvelut ihmisoikeuksien puolestapuhujana

Nuorisotyön tehtävä on edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Jokaisella nuorella täytyy olla mahdollisuus omana itsenään osallistua nuorisopalveluiden toimintaan, kertoo Sari Lahdenperä.

Lahdenperä toimii Oulun kaupungilla monikulttuurisen nuorisotyön koordinaattorina. ”Ihmisoikeudet ovat asia, joka ei ole mielipidekysymys, vaan ne ovat täysimääräisesti kaikilla”, Lahdenperä painottaa.

Sari Lahdenperä toimii Oulun kaupungilla monikulttuurisen nuorisotyön ohjaajana. Lahdenperän mukaan Nuorisopalveluiden yksi tehtävä on edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Kuva: Suvi-Anna Salminen

Nuorisopalvelut ovat mukana Pride-viikon toiminnassa yhteistyökumppanina. Se järjestää viikon aikana monenlaista toimintaa, kuten tuunaustyöpajan ja etkot nuoristotalo Bysiksellä. Tämän lisäksi nuorisotyö ja Turvallinen Oulu -hanke ovat mukana Pride-puistojuhlassa.

Nuorisotyöntekijät jalkautuvat Pridellä eri tehtäviin. Toimintapisteillä ovat mukana esimerkiksi Kaasi-tiimi ja Outo-auto.

On tärkeää, että nuorisotyöntekijät pitävät esillä ihmisoikeusteemoja työssään nuorten parissa ja keskustelevat niistä heidän kanssaan sekä vaikuttavat myönteisesti ilmapiiriin, jossa ketään ei syrjitä ja kaikki ovat tervetulleita, Lahdenperä kertoo.

Oulu Pride merkitsee paikallisille nuorille paljon

Oulun Setan nuorten ryhmän ohjaajan, Susanna Kemin mukaan Oulu Pridellä on suuri merkitys paikallisille nuorille. Kemin mukaan nuorilla ei välttämättä ole varaa lähteä Helsinkiin asti Pridelle. Tämän vuoksi on todella hyvä, että nuoret pääsevät osallistumaan tapahtumaan kotipaikkakunnallaan. Merkittävää on myös juhlan aikana muodostuva yhteenkuuluvuuden tunne.

Onhan se Pride merkittävä tapahtuma nuorille. Jos kokee, että ei oikein kuulu minnekään, niin saa sellaisen tunteen, että on samanhenkisiä ihmisiä, joihin pääsee tutustumaan, Kemi kertoo.

Susanna Kemi toimii Oulun Setan puheenjohtajana sekä nuorten- ja aseksuaaliryhmän vetäjänä. Kemin mukaan on todella hyvä, että nuoret pääsevät osallistumaan Pridelle kotipaikkakunnallaan. Kuva: Suvi-Anna Salminen

Kemi kertoo, että Setan nuorten ryhmä on osallistunut Prideen esimerkiksi osallistumalla kulkueeseen ja puistojuhlaan. Hänen mukaansa nuorten ryhmällä on yleensä ollut Pride-viikolla Pride-aiheinen kokoontumiskerta, jolloin on tehty ”jotain erikoisempaa”.

Setan Nuorten ryhmä on nuorille tarkoitettu tukiryhmä, jonka ikähaarukka on 16–29-vuotiaat. Nuorten ryhmän tarkoituksena on tarjota sateenkaarinuorille turvallinen tila hengata ja tavata muita. Ryhmä on muun muassa pelannut lautapelejä, laittanut ruokaa ja käynyt Megazonessa sekä elokuvissa.

Nuorten ryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran viikossa tiistai-iltapäivisin, mutta kesällä ryhmä on sopinut muita tapaamisaikoja. Ryhmä käyttää tiedonvälityksen kanavana WhatsApp-ryhmää sekä Instagramia.